Lydian lukupiiri

1820-luvulla kiersi Hämeen ja Uudenmaan alueella rosvojoukko, joka ryösteli taloja kiristäen niiden asukkeja saadakseen tietää aarteiden kätköpaikat ja syyllistyi siinä ohessa pariin murhaankin. Kaikki eivät olleet nurmijärveläisiä, mutta keskeiset johtajat olivat ja Nurmijärvi oli pitäjä, jota he pitivät tukikohtanaan ja josta löytyi helpoiten enemmän tai vähemmän halukkaita avunantajia ja suojelijoita. Kyse oli 12–13 miehen sakista, jota johtivat nurmijärveläinen talollisen poika, ilman taloa jäänyt ja kirvesmieheksi ruvennut Mikko Södergård ja Heikki Krig. Krig oli Hattulasta kotoisin ollut entinen sotilas. Rosvojoukon kanta-aluetta oli Hämeen ja Uudenmaan rajapitäjä Nurmijärvi. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä sisältääkin viitteitä rosvojoukkoihin liittyvästä perimätiedosta. Rikollisjoukon riehuntaa kesti parisen vuotta, pahimmillaan se oli vuonna 1822. Heikki Ylikankaan mukaan oli useita syitä, miksi juuri 1820-luvulla tapahtui rikoksia niin paljon, ja miksi se oli rikoksentekijöi...

Äidinisäni Kustaa Hietanen avioitui vuonna 1929 Hilma Karoliina Mäkelän kanssa. Isovanhempieni kuulutusilmoitus on heinäkuulta 1929: Kangasalan Sanomat 20.7.1929. Avioliittoon kuulutetut. Sisällissodasta oli kulunut 11 vuotta. Sota ja poikkeuksellinen armeija-aika oli jättänyt jälkensä. Vankileirivartija joutui jakamaan vankien kohtalon; niukkaa ruokaa ja kulkutauteja. Kesällä 1918 Kustaa sairasti vangeilta saamansa lavantaudin, johon oli menehtyä. Myöhemmällä iällä vatsa reistaili pahasti. Syyt löytyivät tietysti sodasta, mutta todennäköisesti myös 1918 sairastetusta epidemiasta. Sisällissodan jälkeen piti kulkea  browningi taskussa. Tunteet kuohuivat  samalla kun suojeluskuntia perustettiin.  Sunnuntai oli lepopäivä ja harjoitusten järjestäminen kirkonmenon aikaan sunnuntaisin ei oikein tuntunut sopivalta. Innokas kalastaja omisti isohkon moottoriveneen. Sillat Pelisalmen kautta Kangasalle valmistuivat vasta 1950-luvulla. Sitä ennen kuljettiin Majaalahden ja Iharin kaut...

Hollolan kappalaisen Carl Fredrik Björksténin poika Knut Oscar Arndt Björkstén (1823–1862) antautui sotilasuralle, mutta hänet tunnettiin myös siluettimaalarina. 1840-luvulla maalatut siluettikuvat ovat Björksténin suvun jäsenistä ja heidän perhekuntiinsa kuuluvista henkilöistä. Siluettien leikkaaminen oli 1800-luvun alussa muotia ja osa säätyläisten tapakulttuuria.  "Varjokuva" eli siluetti tuli tunnetuksi Ranskassa silloisen rahaministerin Étienne de Silhouette'n ansiosta. Hänen tiedetään koristaneen asuntonsa seiniä paperista leikatuilla aikalaistensa kuvilla ja niin nämä tummat ääriviivakuvat saivat nimityksen silhouette eli "suomeksi" siluetti. Siluetit olivat huokeasti valmistettavia ja niitä kutsuttiinkin aikanaan ”köyhän miehen miniatyyreiksi”. Suomessa kiersi 1700-luvun lopussa siluetin tekijöitä. Kaikista helpoin tapa valmistaa siluetteja oli piirtää tai lävistää kuvattavasta henkilöstä lankeavan varjon ääriviivat valkealle paperille ja leikata siihen ...

Akseli Gallen-Kallelan maalaus syytinkivanhuksesta matkasi Pariisin kautta Englantiin ja takaisin Suomeen 1908   Kun taidemaalari Akseli Gallen-Kallela palasi toiselta Pariisin matkaltaan Keuruulle talvella 1887, tapasi hän Jamajärven rannalla, syrjäisessä Ekolan torpassa Sauna-Juonaksena tunnetun syytinkivanhuksen. Gallen-Kallelan, kuten monien muidenkin taiteilijoiden mallit, jäivät yleensä anonyymeiksi. Henkilöitä tai taustoja ei selvitetty. Sittemmin on herännyt kiinnostus kansamiehinä ja -naisina olleiden mallien henkilöhistoriaan. Näin ollen tiedämme jotain myös Ekolan torpan saunakestistä. Syytinkivanhus Sauna-Juonaksesta tuli Gallen-Kallelan Ensiopetus -sarjan keskushahmo. Näyttely matkasi Helsingistä Pariisiin ja Englannin kautta takaisin Suomeen 1908. Ekolan torpassa Akseli Gallen-Kallela teki talvella 1887 laajan sarjan hahmotelmia ja kaksi suurin piirtein samankokoista öljymaalausta: Talonpoikaiselämää ja Ensiopetus . Gallen-Kallelan ajatukset liikkuivat Eko...

Tuomas Ragvaldinpoika (6. 12. 1724 Tyrvää – 14. 3.1804 Loimaa) oli virsirunoilija ja arkkiveisujen tekijä. Hän oli aikansa merkittävin talonpoikais- ja arkkivirsirunoilija sepittäen niin henkilö-, hää- ja hautajaisrunoja kuin kruunajais- ja hyvän matkan toivotusrunoja kuninkaallisille. Tyrvään Laukulasta kotoisin olleen Tuomas Ragvaldinpojan vanhemmat olivat Lipun talon omistaja kuudennusmies Ragvald Hansinpoika ja Margareta Erkintytär. Tuomas Ragvaldinpoika kärsi synnynnäisestä huuli- ja kitalakihalkiosta, mikä vamma ei ollut mitenkään harmiton, sillä se teki hänen puheestaan honottavaa ja vaikeasti ymmärrettävää sekä myös vaikutti hänen ulkonäköönsä. Kaiken lisäksi kuumesairaus rampautti hänet nuorena eikä Tuomas kyennyt ruumiilliseen työhön. Vuonna 1763 Tuomas Ragvaldinpoika lähti Turkuun, jossa hänen huulihalkionsa leikattiin. Leikkaus vaati potilaalta paljon, mutta se onnistui. Tuomas laati tästä operaatiosta 50-säkeistöisen arkkiveisun Sen Wielä wirhellisen Ilo-Weisu , joka o...

Raahella on oma mielenkiintoinen historiansa ottaen huomioon, että kyseessä on pieni merenrantakaupunki Oulun kupeessa. Vuosina 1997-1998 kaupunki tuli tutuksi opiskellessani siellä. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka moni suomalaisista taisteli Kreikan vapaussodassa 1820-luvulla. Yksi heistä oli August Maximilian Myhrberg. August Maximilian Myhrberg, oikeammin Matts August Myhrberg, syntyi 24. heinäkuuta 1797 Raahessa. Myhrberg oli upseeri ja sotilas, joka tuli tunnetuksi seikkailuistaan vapaustaistelijana eri puolilla Eurooppaa. Myhrbergin seikkailut ovat tulleet tutuksi Sakari Topeliuksen kertomuksessa Poika Raahesta kirjassa Lukemisia lapsille. Matts August Myhrberg syntyi Raahessa tullinhoitaja ja kapteeni Anders Gustaf Myhrbergin ja Kristina Soveliuksen kuusilapsiseen perheeseen. Isä oli Raahen ensimmäinen tullinhoitaja kaupungin saatua tapulikaupunki- ja meritullioikeudet 1791. Puoli vuotta myöhemmin pariskunta avioitui ja muutti Kristina Soveliuksen isän rakennutta...

Erinomaisen vähän sitä oli, vaan juuri siksi ansaitseekin Sofia Lybecker, että me nykyajan ihmiset, me nykyajan naiset, hetkisen pysähdymme hänen elämäntarinaansa kuulemaan ja hänen elämäntyöstään oppimaan, kirjoittaa Naisten Ääni 1917, kun maamme vanhimman suomenkielisen käsi- ja taideteollisuusopiston perustajan kuolemasta oli kulunut 70 vuotta. Sofia Lybecker, o.s. Franzén, syntyi Raahessa joulukuun 27 päivänä 1816 kauppaneuvos Zachris Franzénin ja hänen ensimmäisen vaimonsa, Johanna Langin tyttärenä. Äiti kuoli jo varhain tyttären ollessa vasta 10-vuotias. Jo nuorena Sofia päätti kaksi asiaa: hän perustaisi koulun köyhälistön tyttärille eikä koskaan ottaisi itselleen puolisoa. Viimeistä lupausta hän ei pystynyt pitämään, ensimmäisen kyllä. Sofia Franzénin lapsuudenkoti oli rikas, sivistynyt ja henkevä. Kerrotaan, että perheenpää lausui mielellään runoja, jotka olivat hänen itsensä kirjoittamia tai runoilijaveljen tuotantoa. Uskonnollisuus antoi oman lisänsä lasten kasvatuksee...