Nurmijärven rosvot

1820-luvulla kiersi Hämeen ja Uudenmaan alueella rosvojoukko, joka ryösteli taloja kiristäen niiden asukkeja saadakseen tietää aarteiden kätköpaikat ja syyllistyi siinä ohessa pariin murhaankin. Kaikki eivät olleet nurmijärveläisiä, mutta keskeiset johtajat olivat ja Nurmijärvi oli pitäjä, jota he pitivät tukikohtanaan ja josta löytyi helpoiten enemmän tai vähemmän halukkaita avunantajia ja suojelijoita. Kyse oli 12–13 miehen sakista, jota johtivat nurmijärveläinen talollisen poika, ilman taloa jäänyt ja kirvesmieheksi ruvennut Mikko Södergård ja Heikki Krig. Krig oli Hattulasta kotoisin ollut entinen sotilas.

Rosvojoukon kanta-aluetta oli Hämeen ja Uudenmaan rajapitäjä Nurmijärvi. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä sisältääkin viitteitä rosvojoukkoihin liittyvästä perimätiedosta. Rikollisjoukon riehuntaa kesti parisen vuotta, pahimmillaan se oli vuonna 1822.

Heikki Ylikankaan mukaan oli useita syitä, miksi juuri 1820-luvulla tapahtui rikoksia niin paljon, ja miksi se oli rikoksentekijöille otollista aikaa. Pidätetyksi joutuminenkaan ei välttämättä merkinnyt käräjille lähtöä, vaan vankeja karkasi usein vanginkuljetusmatkojen aikana. Vankikuljetusten yksityistäminen huutokauppaamalla halvimman tarjouksen tehneille oli yksi syy. Tällöin kyytimiehiksi otettiin karkaamisten estämiseen heikosti kykeneviä alaikäisiä, juoppoja tai lurjuksia. Lisäksi köyhän kansan olot eivät olleet kummoiset ja monet itselliset ja tilalliset putosivat kaidalta tieltä rikoksen tekijöiksi.

 Tirmun taloryhmä, jonka mailla olisi sijainnut yksi rosvojen piilopaikoista. Vanha balladi kertoo vahvasti liioitellen ”Tirmun-Heikin” sekä ”mustan” ja ”ruman” Riikin hirmutöistä. Tirmun Kolpakassa majailleet rosvot olivat joukon pahimpia, kertoo Hakkapeliitta-lehti vuonna 1934. (Hakkapeliitta 19.6.1934).

Nurmijärven rosvot saivat riehua ja aiheuttaa pelkoa melko pitkään, noin kaksi vuotta. Viranomaisten toimet olivat tehottomia. Piileksimään pääsi laajoihin korpimaihin ja ns. hyysääjien apu auttoivat rosvoja selviytymään ja jatkamaan toimintaansa. Vasta rosvousten ulottuminen säätyläisiin ja tekojen raaistuminen sai vauhtia viranomaisiin ja rosvojoukkojen etsimiseen käytettiin myös kasakoita. Tämä tehosi ja rosvojoukko saatiin telkien taakse vuoden 1822 lopussa ja seuraavan vuoden alussa.

Lähteet:

Hakkapeliitta 19.6.1934

Ylikangas, Heikki 2003. 1820-luvun Nurmijärven rosvot. Maankuulun rikollissakin nousu ja tuho 1820-luvun Suomessa. WSOY, 494 s.  Juva.

http://www.tuomioja.org/index.php?mainAction=showPage&id=79&category=3 arvio Heikki Ylikankaan Nurmijärven rosvot. Maankuulun rikollissakin nousu ja tuho 1820-luvun Suomessa -teoksesta. 

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004149942.html