maanantai 23. marraskuuta 2015

Teollisuustyöväestön toimeentulotutkimuksista

Englannin kuningatar, Viktorian,  valtakaudella 1837–1901 koko Britannia muuttui huomattavasti niin yhteiskunnallisesti kuin teknologisestikin. Kirjailija Mark Twainin mukaan "Viktoria on todistanut enemmän keksintöjä kuin kukaan toinen koskaan elänyt monarkki". Wikipedia jatkaa: Vaikka Viktorialla ei ollutkaan osaa eikä arpaa kaikkiin uudistuksiin, hän oli uudistusintoinen ja alkoi nopeasti hyödyntää esimerkiksi rautatietä, kameraa ja lennätintä. Asiallisesti varmaan oikein, mutta asenteellisesti harhaanjohtava,varsinkin kun tiedämme, miten Viktoria yhdessä miehensä Albertin kanssa ajoi monia yhteiskunnallisia uudistuksia, mm. työläisten olojen kohentamiseksi ja asuinolojen parantamiseksi. Ensimmäiset työläisten ammattiliitot perustettiin ja tavallisen kansan poliittisia oikeuksia laajennettiin Englannissa. Viktoriaaninen aika ei nimensä mukaisesti ollut yhteiskunnallisessa mielessä konservatiivista, vaan edistykselliseen pyrkivää.

Tulitikkutehtaan tytöt. Vuonna 1888 Bryant&May -tulitikkutehtaan naiset taistelivat paremman palkan puolesta sekä työn vaarojen poistamiseksi. Tuloksena oli, että naiset saivat parempaa palkkaa mutta työolot jäivät ennalleen. Monen työntekijän kohtalona oli valkoisten fosforitikkujen aiheuttamat ammattisairaudet hampaissa ja kasvojen luustossa. Tulitikkutehtaan tytöt erottuivat runnelluista kasvoistaan jo kaukaa. Ensimmäisenä maailmassa Suomen suuriruhtinaskunnassa kiellettiin vuonna 1872 valkoista fosforia sisältävien tulitikkujen valmistaminen ja myyminen (lähde Flickr/Paul Townsend).

Vera Hjeltin ammattityöväestötutkimuksessa (1912) kiitosta saavat etenkin saksalaiset, ranskalaiset ja belgialaiset teollisuustyöläisten toimeentuloa kartoittavat tutkimukset. Syy selviää Veran kirjoitusta eteenpäin lukemalla. Vera Hjelt ei pitänyt vastaavia englantilaisia tutkimuksia keskieurooppalaisten etenkin saksalaisten tutkimusten veroisina - niin otannallisesti kuin metodisesti. Ensimmäiset työväestön toimeentulomahdollisuuksia kartoittavat tutkimukset tehtiin 1600-luvun Englannissa ja Irlannissa. Myöhemmin vastaavia tutkimuksia jatkettiin muista kansanryhmistä ja harrastus aiheeseen levisi myös muualle Eurooppaan ja Amerikkaan. Joitakin esimerkkejä mainitakseni: vuonna 1795 esitti englantilainen D. Davies tutkimuksessaan Case of the Labourers in Husbandry 133 talousarviota Englannista, Walesista ja Skotlannista, kuten Vera Hjelt vuonna 1912 ilmestyneessä Ammattityöläisten toimeentuloehdoista Suomessa -tutkimuksessaan kirjoittaa. Viimeisin oli tuolloin juuri painosta ilmestynyt (1908) Cost og Living of the working classes, joka sisältää 1944 työläisperheen talousarviota - tosin vain viikon ajalta. Verrattuna Vera Hjeltin kokonaisen vuoden ajalta tekemään seurantatutkimukseen 380 ammattityöläisperheen toimeentulosta, on Hjeltin tutkimusta pidettävä jo eurooppalaisittain merkittävänä.

Ottaen huomioon, miten paljon puuvillateollisuus, kaivokset ja raudan tuotanto työllistivät Britanniassa ja myös sen, että Britannia oli yksi maailman tärkeimmistä vientimaista , oli pienen Suomen tutkimus Vera Hjeltin johdolla ammattityöläisten toimeentuloehdoista (1912) merkittävä tätä katsantokantaa vasten.

Lähteenä Wikipedia ja Hjelt, Vera, Tutkimus ammattityöläisten toimeentuloehdoista Suomessa 1908-1909. Työtilasto XIII. Helsinki. 1912.

perjantai 6. marraskuuta 2015

Keksijänaisia

Tähänastisessa kirjallisuudessa vallinnut tieto Vera Hjeltistä ensimmäisenä patentin saaneena naisena Suomessa saa nyt uuden päivityksen. Kiitos Kristiina Grönlundin, eläkkeellä olevan Patentti- ja rekisterihallituksen kirjasto- ja neuvontapalveluiden johtajan, sekä Kansallisarkiston tämäkin asia selvisi, Vera Hjelt oli kuitenkin järjestyksessä toinen, mutta Maria Procopé-niminen keksijä sai kaksi patenttia jo vuonna 1873: toinen oli urkujen virittämiseen tarkoitettua laitetta /Apparat att stämma orglar (patentti nro 121), ja toinen kalastukseen tms. valmistettua verkkoa varten/Nät, avsedda för fiskeri eller annat ändamål (patentti nro 126).

Ohessa kopio Vera Hjeltin patenttihakemuksesta:

Vera Hjeltin kuvaus kokoontaitettavasta höyläpenkistä joulukuussa 1886 lähetetyssä patenttihakemuksessa. Pienoiskoossa oleva höyläpenkki sopii erityisesti kouluihin ja veistoluokkiin. Penkki on 70 cm pitkä ja 21 cm leveä, koivusta valmistettu. Varsinaista kuvaa ei penkistä ole. (lähde: Kansallisarkisto. Patentti- ja rekisterihallituksen arkisto).


Lue myös, mitä  Kaisa Kyläkoski kirjoitti blogissaan  http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.fi/2015/11/ensimmainen-patentin-saanut-nainen.html