Lydian lukupiiri

http://www.jokaiselleonpaikkansa.fi/

S ivuun pudonneet ovat kuin kynttilöitä, jotka hetkeksi valaisevat hyvyyttämme, kunnes ne voi taas sammuttaa, kirjoittaa Jyrki Lehtola kolumnissaan aikamme hyväntekijöistä (IS 15.2.2014). Kodittomat, mielenterveysongelmaiset, vammaiset ja ylipäänsä kaikki marginaalissa elävät ovat  konkreettinen todiste hyvyydestämme. Lehtola kirjoittaa vakavasta asiasta. Tämän päivän lööppijournalismi herättää meissä sivistyneissäkin ihmiset animaaliset vaistomme, kun kyse on joko lapsista, vammaisista tai seksuaalivähemmistöistä. Toivottavasti hyvinvointivaltiomme rapautuminen ei johda uuteen hyväntekeväisyysaaltoon, kun on kyse sairaiden, lasten, vammaisten ja vanhusten hyvinvoinnista ja palvelujen turvaamisesta. Oululainen kirjailija Teuvo Pakkala, itsekin lapsuudessaan puutetta kokenut,  arvosteli 1890-luvulla ilmestyneissä teoksissaan (Vaaralla, Elsa) ajan hyväntekeväisyysinnostusta. Ylemmän luokan rouvat kiersivät köyhälistökortteleita apuaan tarjoten. Nämä hyväntahtoiset rouvat tekivät työ

Marjatta Kurenniemen   Onneli ja Anneli   -kirjat tulivat aikanaan tutuksi lukemista rakastavan Alli -opettajamme lukemana ja edelleenkin kirjat pääsevät mielestäni parhaiten oikeuksiin kuuntelemalla. Äänikirjoiksi Onneli ja Anneli -kirjat ovat mitä parhaimpia. Kurenniemi on suomalaisten Astrid Lindgren, jonka kirjoissa tytöt ovat päättäväisiä ja rohkeita. En ole nähnyt hiljattain ilmestynyttä elokuvaa. Ehkä pitäisi käydä katsomassa, millaisen mökin tytöt löytämillään rahoilla ostivat? Kuka tarttuisi myös Anni Polvan Tiina-kirjoihin? Kirjasarja oli 1970-luvulla supersuosittu. TV-sarjakin on tehty. Tiina-kirjojen maailma on seesteinen ja viaton ja tottahan se on: lapsuus 1960-luvulla kesti nykyistä pidempään. Poikien kanssa tapeltiin ja oltiin salaa ihastuneita. Tiinasta taisteli uskollisen ihailijan, eli Juhan lisäksi muutkin. Esimurkulle Tiina-kirjat olivat aikanaan nappivalinta. 

Marraskuun 25. päivänä 1596 päättivät Etelä-Pohjanmaan suomenkielisten pitäjien talonpojat lopettaa linnaleirin maksamisen sotaväelle ja puolustaa päätöstään asein. Tästä ratkaisusta sai alkunsa nuijasodan nimellä tunnettu talonpoikaiskapina aateliston komentamaa sotaväkeä - aatelisia ja talonpoikaisia ratsumiehiä sekä nihtejä – vastaan,  kirjoittaa historioitsija Heikki Ylikangas Suomen tunnetuimman talonpoikaiskapinan, eli nuijasodan synnystä. Nuijamiesten kapina kukistettiin verisesti tammikuussa 1597, mutta sitä ennen kansannousu oli ehtinyt levitä Pohjanmaalta Hämeeseen ja Savoon. Ennen sotaretken etenemistä Hämeeseen, kotiutettiin armeijasta kaksi raajarikkoa joulun alla 1596. Vapautuskirja annettiin Jalasjärvellä varmennettuna Jaakko Ilkan omalla puumerkillä ja hänen alipäällikkönsä Yrjö Kontsaan jalkajousta kuvaavalla puumerkillä. Vapautuskirjalla  vaivaiset ja epäkelvot  ( ofärdige och ogille ) Matti Pertunpoika sekä Martti Tuomaanpoika saivat valtuutuksen matkata takais