Jaakko Ilkan vapautuskirje vuodelta 1596

Marraskuun 25. päivänä 1596 päättivät Etelä-Pohjanmaan suomenkielisten pitäjien talonpojat lopettaa linnaleirin maksamisen sotaväelle ja puolustaa päätöstään asein. Tästä ratkaisusta sai alkunsa nuijasodan nimellä tunnettu talonpoikaiskapina aateliston komentamaa sotaväkeä - aatelisia ja talonpoikaisia ratsumiehiä sekä nihtejä – vastaan, kirjoittaa historioitsija Heikki Ylikangas Suomen tunnetuimman talonpoikaiskapinan, eli nuijasodan synnystä.

Nuijamiesten kapina kukistettiin verisesti tammikuussa 1597, mutta sitä ennen kansannousu oli ehtinyt levitä Pohjanmaalta Hämeeseen ja Savoon. Ennen sotaretken etenemistä Hämeeseen, kotiutettiin armeijasta kaksi raajarikkoa joulun alla 1596. Vapautuskirja annettiin Jalasjärvellä varmennettuna Jaakko Ilkan omalla puumerkillä ja hänen alipäällikkönsä Yrjö Kontsaan jalkajousta kuvaavalla puumerkillä. Vapautuskirjalla vaivaiset ja epäkelvot (ofärdige och ogille) Matti Pertunpoika sekä Martti Tuomaanpoika saivat valtuutuksen matkata takaisin kotiin kenenkään estämättä. Vapautuskirjeen on tallentanut Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen vuonna 1857. Tunnettu suomalaisuusmies työskenteli tuolloin Pietarsaareen siirretyn Vaasan lukion apulaisena. Toimensa ohessa hän hoiti myös lukion kirjastoa. Koulun kirjastolla oli melko laajat kokoelmat, joten Koskinen saattoi käyttää joutoaikansa tutkimustyöhön. Tältä ajalta on myös oheinen Suomen historiaa koskeva lähde. Alkuperäinen vapautuskirja löytyy Tukholman valtionarkistosta (Riksarkivet) Götrik Fincken Kopio-kirjasta vuodelta 1597.

Vapautuskirje kertoo ennen kaikkea, miten hätäisesti kapinallisjoukkoa koottiin. Jokaisesta talosta kerättiin mies ja joukossa oli myös invalideja ja puolikuntoisia Venäjän sodan veteraaneja. Mirkka Lappalaisen mukaan lopputuloksena oli sekalainen joukko vauraita ja vallanhimoisia suurtilallisia, aatelisvastaisia kuumapäitä ja hätää kärsivää kansaa, vastahakoisia välttelijöitä ja puoli-invalideja. Jaakko Ilkan ja Yrjö Kontsaan vapautuskirja on paitsi tärkeä kirjallinen dokumentti nuijasodasta myös ensimmäinen julkinen todiste fyysisesti vammaisista sodan ja hävityksen köyhdyttämässä Suomessa.

Lähde: Todistuskappaleita Nuijasodan historiaan, toimittanut Y.K, Suomi. Tidskrift i fosterländska ämnen. 1857. Sjuttonde årgången. Utgifven på Finska Litteratur-Sällskapets förlag, s. 101.

Juttu löytyy myös tammikuun 2014 Invalidityö-lehdestä. Ks. Invalidityö

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erkkolan tehdas valmisti invalidipyöriä

Sain polkupyörähistoriaa ja -perinnettä vaalivalta Vanhat Velot ry:n Markku Lahtiselta mielenkiintoista tietoa Erkkolan pyörätehtaasta, jossa valmistettiin ainoana Suomessa pelkästään invalidipyöriä. Tavallisten pyörän kokoajia, jotka ovat tehneet pyöriä muiden valmistamista osista, on ollut lähes joka kylässä - kaupungeissa jopa kymmenittäin. Kotimaisia pyörämerkkejä on todennäköisesti ollut Suomessa pitkälti toistatuhatta, mutta Erkkolan tehdas on ollut ainoa laatuaan. Erkkolan tehtaan invavaunu. Lähde: Pikajalka 3 2015. Ilmajoen Koskenkorva on tunnettu lähinnä viinatehtaastaan, mutta paikkakunnalla sijaitsi 1900-luvun alusta myös Erkkolan pyörätehdas, jonka pääartikkelina olivat sotien jälkeen invalidipyörät. Ilmajokinen Salomon Erkkola oli yksi monista Pohjois-Amerikkaan vaurautta hakemaan lähteneistä siirtolaisista. Suomeen palaamisensa jälkeen, vuonna 1900, Erkkola ryhtyi korjailemaan polkupyöriä. Myöhemmin hän alkoi myös koota niitä. Pyörät syntyivät ajall...

Kaikille Pöperö-Maijoille ja Pöhkö-Jukille

Vaahteramäen Eemeli-kirjoissa köyhien elämä oli karua ja yhteiskunnalliset erot maalaisyhteisössä silmin havaittavissa. Kun Kissankulmassa järjestettiin kinkereitä notkuvien pöytien ääressä, järsivät vaivaistalon vanhukset leivänpaloja. Astrid Lindgren kuvaa 1800-luvun loppupuolen maaseudun vähäosaisia ja tarinoissa on selvä yhteiskunnallinen viesti. Astrid Lindgren sai idean Eemeli-kirjoihinsa isänsä lapsuudenmuistoista Smoolannissa. Suomessa ensimmäiset vaivaistalot perustettiin 1880-luvulla ja Ruotsissa niitä oli jo aiemmin. Vaivaistaloihin koottiin pitäjän huonokuntoisimmat ja työhön kykenemättömät, eli vanhukset, sairaat ja vammaiset. Tällainen oli myös Kissankulman ja vaivaistalon väliä kulkenut Pöperö-Maija, jonka kautta kuulumiset Eemelin tempauksista kiirivät vaivaistaloon. Kirjan lukeneet tai televisiosta sarjaa seuranneet muistavat vaivaistalon asukkien ikimuistoisen joulujuhlan, kun Eemelin vanhemmat olivat lähteneet joulupäivänä kyläilemään ja lapset olivat j...

Kangasalan terveyslähde

Syntymäpitäjäni Kangasala oli suosittu matkailukohde jo 1700-luvulla. Kuohunharjun kupeessa Kuohunlahden rannalla sijaitsevan Kuohunlähteen vedellä uskottiin olevan parantavia vaikutuksia. Kylpylämatkailun kultakausi Kangasalla kesti noin sata vuotta, 1700-luvun puolesta välistä 1840-luvulle. Lähde oli tunnettu kautta maan ja perimätiedon mukaan Kangasalan kaivolle tuli matkailijoita Ruotsista, Saksasta ja jopa Italiasta asti. Kirkkojärvi ja sen pieni lahti, Kuohunlahti, sijaitsevat aivan Kangasalan kirkonkylän tuntumassa. Kuohun-harjun nimen otaksutaan tulleen harjun rinteessä sijainneesta lähteestä. Lähteen vesi pulppusi, se suorastaan ikään kuin kuohui, harjun rinteestä. Kangasalan terveyslähteestä on käytetty useita muitakin nimityksiä: Elämänlähde, Prunni ja lopulta muun käytön loputtua sitä nimitettiin Pyykkilähteeksi. Lähteen sijainnista on säilynyt ainakin kaksi karttaa. Toinen on vuodelta 1796 ja toinen 1800-luvun alkupuolelta. Kylpyläkulttuuri oli suosittua 1700-ja 1800...

Lydian lukupiiri

Hae tästä blogista