Jaakko Ilkan vapautuskirje vuodelta 1596

Marraskuun 25. päivänä 1596 päättivät Etelä-Pohjanmaan suomenkielisten pitäjien talonpojat lopettaa linnaleirin maksamisen sotaväelle ja puolustaa päätöstään asein. Tästä ratkaisusta sai alkunsa nuijasodan nimellä tunnettu talonpoikaiskapina aateliston komentamaa sotaväkeä - aatelisia ja talonpoikaisia ratsumiehiä sekä nihtejä – vastaan, kirjoittaa historioitsija Heikki Ylikangas Suomen tunnetuimman talonpoikaiskapinan, eli nuijasodan synnystä.

Nuijamiesten kapina kukistettiin verisesti tammikuussa 1597, mutta sitä ennen kansannousu oli ehtinyt levitä Pohjanmaalta Hämeeseen ja Savoon. Ennen sotaretken etenemistä Hämeeseen, kotiutettiin armeijasta kaksi raajarikkoa joulun alla 1596. Vapautuskirja annettiin Jalasjärvellä varmennettuna Jaakko Ilkan omalla puumerkillä ja hänen alipäällikkönsä Yrjö Kontsaan jalkajousta kuvaavalla puumerkillä. Vapautuskirjalla vaivaiset ja epäkelvot (ofärdige och ogille) Matti Pertunpoika sekä Martti Tuomaanpoika saivat valtuutuksen matkata takaisin kotiin kenenkään estämättä. Vapautuskirjeen on tallentanut Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen vuonna 1857. Tunnettu suomalaisuusmies työskenteli tuolloin Pietarsaareen siirretyn Vaasan lukion apulaisena. Toimensa ohessa hän hoiti myös lukion kirjastoa. Koulun kirjastolla oli melko laajat kokoelmat, joten Koskinen saattoi käyttää joutoaikansa tutkimustyöhön. Tältä ajalta on myös oheinen Suomen historiaa koskeva lähde. Alkuperäinen vapautuskirja löytyy Tukholman valtionarkistosta (Riksarkivet)  Götrik Fincken Kopio-kirjasta vuodelta 1597.


Vapautuskirje kertoo ennen kaikkea, miten hätäisesti kapinallisjoukkoa koottiin. Jokaisesta talosta kerättiin mies ja joukossa oli myös invalideja ja puolikuntoisia Venäjän sodan veteraaneja. Mirkka Lappalaisen mukaan lopputuloksena oli sekalainen joukko vauraita ja vallanhimoisia suurtilallisia, aatelisvastaisia kuumapäitä ja hätää kärsivää kansaa, vastahakoisia välttelijöitä ja puoli-invalideja. Jaakko Ilkan ja Yrjö Kontsaan vapautuskirja on paitsi tärkeä kirjallinen dokumentti nuijasodasta myös ensimmäinen julkinen todiste fyysisesti vammaisista sodan ja hävityksen köyhdyttämässä Suomessa.



Lähde: Todistuskappaleita Nuijasodan historiaan, toimittanut Y.K, Suomi. Tidskrift i fosterländska ämnen. 1857. Sjuttonde årgången. Utgifven på Finska Litteratur-Sällskapets förlag, s. 101.

Juttu löytyy myös tammikuun 2014 Invalidityö-lehdestä. Ks. Invalidityö 

Kommentit