Jaakko Ilkan vapautuskirje vuodelta 1596

Marraskuun 25. päivänä 1596 päättivät Etelä-Pohjanmaan suomenkielisten pitäjien talonpojat lopettaa linnaleirin maksamisen sotaväelle ja puolustaa päätöstään asein. Tästä ratkaisusta sai alkunsa nuijasodan nimellä tunnettu talonpoikaiskapina aateliston komentamaa sotaväkeä - aatelisia ja talonpoikaisia ratsumiehiä sekä nihtejä – vastaan, kirjoittaa historioitsija Heikki Ylikangas Suomen tunnetuimman talonpoikaiskapinan, eli nuijasodan synnystä.

Nuijamiesten kapina kukistettiin verisesti tammikuussa 1597, mutta sitä ennen kansannousu oli ehtinyt levitä Pohjanmaalta Hämeeseen ja Savoon. Ennen sotaretken etenemistä Hämeeseen, kotiutettiin armeijasta kaksi raajarikkoa joulun alla 1596. Vapautuskirja annettiin Jalasjärvellä varmennettuna Jaakko Ilkan omalla puumerkillä ja hänen alipäällikkönsä Yrjö Kontsaan jalkajousta kuvaavalla puumerkillä. Vapautuskirjalla vaivaiset ja epäkelvot (ofärdige och ogille) Matti Pertunpoika sekä Martti Tuomaanpoika saivat valtuutuksen matkata takaisin kotiin kenenkään estämättä. Vapautuskirjeen on tallentanut Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen vuonna 1857. Tunnettu suomalaisuusmies työskenteli tuolloin Pietarsaareen siirretyn Vaasan lukion apulaisena. Toimensa ohessa hän hoiti myös lukion kirjastoa. Koulun kirjastolla oli melko laajat kokoelmat, joten Koskinen saattoi käyttää joutoaikansa tutkimustyöhön. Tältä ajalta on myös oheinen Suomen historiaa koskeva lähde. Alkuperäinen vapautuskirja löytyy Tukholman valtionarkistosta (Riksarkivet) Götrik Fincken Kopio-kirjasta vuodelta 1597.

Vapautuskirje kertoo ennen kaikkea, miten hätäisesti kapinallisjoukkoa koottiin. Jokaisesta talosta kerättiin mies ja joukossa oli myös invalideja ja puolikuntoisia Venäjän sodan veteraaneja. Mirkka Lappalaisen mukaan lopputuloksena oli sekalainen joukko vauraita ja vallanhimoisia suurtilallisia, aatelisvastaisia kuumapäitä ja hätää kärsivää kansaa, vastahakoisia välttelijöitä ja puoli-invalideja. Jaakko Ilkan ja Yrjö Kontsaan vapautuskirja on paitsi tärkeä kirjallinen dokumentti nuijasodasta myös ensimmäinen julkinen todiste fyysisesti vammaisista sodan ja hävityksen köyhdyttämässä Suomessa.

Lähde: Todistuskappaleita Nuijasodan historiaan, toimittanut Y.K, Suomi. Tidskrift i fosterländska ämnen. 1857. Sjuttonde årgången. Utgifven på Finska Litteratur-Sällskapets förlag, s. 101.

Juttu löytyy myös tammikuun 2014 Invalidityö-lehdestä. Ks. Invalidityö

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Heinrich Himmlerin vierailu Luopioisissa kesällä 1942

Juutalaisten joukkotuhosuunnitelmien toimeenpanosta vastannut natsijohtaja Heinrich Himmler vieraili Suomessa kaikessa hiljaisuudessa kesällä 1942. Asevelimaan toiseksi korkein johtaja viipyi maassa poikkeuksellisesti yli viikon, tapasi kaikki tärkeimmät suomalaispäättäjät ja teki tuttavuutta muihinkin suomalaisiin. Sydän-Hämeen hiekkateillä käytiin myös legendaariset takapenkkikeskustelut koskien Suomessa oleskelevia juutalaispakolaisia. Himmler saapuu Suomeen keskiviikkona 29. heinäkuuta 1942 suoraan Tallinnasta Junkers 52 -mallisella lentokoneella. Tiistai 4. elokuuta muodostuu Himmlerin Suomen-loman merkittävimmäksi päiväksi. Se tiedetään, että kello 10 aamulla pääministeri Jukka Rangellin auto kaartaa Tyrvännön Petäyksen huvilan pihaan, jossa Himmler oli seurueineen lomaillut. Kahden auton seurue ottaa suunnakseen Kangasalan Vehoniemen harjun. Sen puisesta näkötornista avautuvia järvinäköaloja Himmler kehuu suurenmoisiksi. Automatka pitkin mutkaisia ja pöllyä...

Kaikille Pöperö-Maijoille ja Pöhkö-Jukille

Vaahteramäen Eemeli-kirjoissa köyhien elämä oli karua ja yhteiskunnalliset erot maalaisyhteisössä silmin havaittavissa. Kun Kissankulmassa järjestettiin kinkereitä notkuvien pöytien ääressä, järsivät vaivaistalon vanhukset leivänpaloja. Astrid Lindgren kuvaa 1800-luvun loppupuolen maaseudun vähäosaisia ja tarinoissa on selvä yhteiskunnallinen viesti. Astrid Lindgren sai idean Eemeli-kirjoihinsa isänsä lapsuudenmuistoista Smoolannissa. Suomessa ensimmäiset vaivaistalot perustettiin 1880-luvulla ja Ruotsissa niitä oli jo aiemmin. Vaivaistaloihin koottiin pitäjän huonokuntoisimmat ja työhön kykenemättömät, eli vanhukset, sairaat ja vammaiset. Tällainen oli myös Kissankulman ja vaivaistalon väliä kulkenut Pöperö-Maija, jonka kautta kuulumiset Eemelin tempauksista kiirivät vaivaistaloon. Kirjan lukeneet tai televisiosta sarjaa seuranneet muistavat vaivaistalon asukkien ikimuistoisen joulujuhlan, kun Eemelin vanhemmat olivat lähteneet joulupäivänä kyläilemään ja lapset olivat j...

Kangasalan terveyslähde

Syntymäpitäjäni Kangasala oli suosittu matkailukohde jo 1700-luvulla. Kuohunharjun kupeessa Kuohunlahden rannalla sijaitsevan Kuohunlähteen vedellä uskottiin olevan parantavia vaikutuksia. Kylpylämatkailun kultakausi Kangasalla kesti noin sata vuotta, 1700-luvun puolesta välistä 1840-luvulle. Lähde oli tunnettu kautta maan ja perimätiedon mukaan Kangasalan kaivolle tuli matkailijoita Ruotsista, Saksasta ja jopa Italiasta asti. Kirkkojärvi ja sen pieni lahti, Kuohunlahti, sijaitsevat aivan Kangasalan kirkonkylän tuntumassa. Kuohun-harjun nimen otaksutaan tulleen harjun rinteessä sijainneesta lähteestä. Lähteen vesi pulppusi, se suorastaan ikään kuin kuohui, harjun rinteestä. Kangasalan terveyslähteestä on käytetty useita muitakin nimityksiä: Elämänlähde, Prunni ja lopulta muun käytön loputtua sitä nimitettiin Pyykkilähteeksi. Lähteen sijainnista on säilynyt ainakin kaksi karttaa. Toinen on vuodelta 1796 ja toinen 1800-luvun alkupuolelta. Kylpyläkulttuuri oli suosittua 1700-ja 1800...

Lydian lukupiiri

Hae tästä blogista