Lydian lukupiiri

Tekstit

Uusimmat tekstit

Takamaiden taivaltaja Raahessa osui kerran kaupunkiin Samuli Paulaharju oli Oulun kuuromykkäkoulun opettaja, joka tuli tunnetuksi matkoistaan Lapin takamailla. Hän oli innokas kansanperinteen kerääjä, joka matkoillaan eri puolilta Suomea aina Lappia ja Ruijaa myöten kokosi suuren määrän niin suullista kuin kirjallista kansanperinnettä. Hän piirsi ja valokuvasi esineistöä ja rakennuksia, ihmisiä ja heidän ympäristöään sekä keräsi esineistöä sekä tietysti haastatteli paikallisia asukkaita. Raahen Paulaharju saapui kesällä 1923. Tarkoitus oli kerätä paikallista kansanperinnettä muun muassa haastattelemalla lukuisia vanhoja raahelaisia Pohjois-Pohjalaisen osakunnan pyynnöstä. Täällä tuntematon mieskin otettiin ystävällisesti vastaan. Takamaiden taivaltaja osui kerran kaupunkiinkin, meren rannalle Raaheen. Pohjois-pohjalainen Osakunta oli tien viittaajana ja osaksi matkan aineellisena avustajanakin. Niinpä kesän 1923 paras aika vierähti pienessä rantakaupungissa. Täällä avautui aiva

Koskenperkauksista 1700-luvun Lempäälässä

Lempäälän Kuokkalankoskien perkaus aloitettiin jo 1700- luvulla. Ruotsin valtion toimesta ja paikallisten maanomistajien painostuksesta perkaus aloitettiin vuonna 1757. Tavoitteena oli vähentää tulvahaittoja. Perkauksia jatkettiin 1773 sekä Venäjän vallan aikana 1800- luvulla useaan kertaan. Tavoitteena oli edelleen tulvien vähentäminen, maanviljelysmaan lisääminen ja koskien laivaliikenteen edellytysten parantaminen. Töissä oli venäläistä sotaväkeä sekä oman paikkakunnan palkkaväkeä. Myös muualta tullutta väkeä palkattiin. On arvioitu, että 1700-luvun ja 1800-luvun perkauksilla saatiin vesi laskemaan 4–5 metriä alkuperäisestä tasosta. Kuokkalankoski. Kuva on otettu vanhalta sillalta ylävirran suuntaan ennen uuden sillan rakentamista eli vuotta 1932. Oikealla rannalla näkyy Ollilan puimala. Koskessa oli tuolloin puomit irtotukkien uittoa varten (Lempäälä-Seura) Tulvat olivat vaivanneet Suomea vuosisatojen ajan. Hyödyn ajan yleisen ideologian myötä Suomi sai Ruotsin ajan lopulla ainoan

Tyhjänpäiväisestä herrojen huvituksesta koko kansan harrastukseksi

Varsinainen puutarhaliike syntyi Englannissa, kun 1800- ja 1900-lukujen taitteessa ryhdyttiin keskustelemaan puutarhoista osana arkkitehtuuria ja taidetta. Englannissa puutarhat kuuluivat taiteen ja taideteollisuuden yhdistämiseen tähdänneen Arts and Crafts -liikkeen ohjelmaan. Teollisen massatuotannon vastakohdaksi syntyi taiteen ja käsityöläisyyden liitto. Aiheensa se omi oman maan perinteestä ja luonnosta. Puutarhakin nähtiin osana ihanteellista asuinympäristöä niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Pieni lapsi kastelee kukkia puutarhassa. (Lähde: Svenska litteratursällskapet i Finland) Puutarhataloutta harjoitettiin Suomessa 1870–1890-luvuilla edelleen vain kartanoissa. Puutarha oli kansan keskuudessa tyhjänpäiväistä herrasväen huvia. Kaalia, porkkanaa, punajuuria ja muita kasvimaan antimia pidettiin enemmän eläinten ruokana. Aivan asuintalon ikkunan alle ulottuvien peltojen viljely oli tärkeämpää kuin puutarhanhoito, etenkin kukkasten viljely. Talo ja kaunis puutarha 1910-luvul

Kun ”hevosflunza” saapui Urjalaan kesällä 1918

Kuva: Sinne tahdon mennä Menosten koulun tarinat 1903–2003 / Seppo Pirhonen – Vuonna 1922 espanjantauti oli jo hellittänyt niin, että kiertokoulua voitiin taas käydä muun muassa Menosten Rajoolla, kertoi tietokirjailija Seppo Pirhonen Urjala vanhat kuvat -facebookryhmässä esitettyyn kuvatiedusteluun. MAAILMANLAAJUISIA influenssaepidemioita on esiintynyt ainakin 1800-luvun lopulta lähtien. Kaikkein ankarimmaksi kulkutaudiksi muodostui vuosien 1918–1920 espanjantaudin nimellä kulkenut influenssaepidemia. Sairaus oli huomattavasti rajumpi kuin siihen asti esiintyneet influenssat. Espanjantaudin kohdalla oli erikoista, että kuolleisuutta esiintyi erityisesti 20–45-vuotiaissa. Suomessa tautiin kuolleita oli arviolta noin 20 000. Espanjantauti levisi Suomeen kesäkuussa 1918, heti sisällissodan päätyttyä. Tauti raivosi aluksi vankileireillä. Sen jälkeen se kulkeutui kotiutettujen sotilaiden ja vapautettujen vankien mukana eri puolille maata. Ensimmäiset epidemiatapaukset ilmenivät heinäkuun

Helsingin rakennustyöläisten lakko 1896

Helsingin rakennustyöläisten lakko 1896 oli ensimmäinen laaja lakkoliike Suomessa Julkaistu Rakentaja-lehdessä 12/2019 Helsingin rakennustyöläisten lakko vuonna 1896 oli ensimmäinen laaja lakkoliike Suomessa. Rakennustyöläiset vaativat työpäivän lyhentämistä kymmeneen tuntiin, palkanmaksua säännölliseksi ja minimituntipalkkaa. Helsingin koko rakennusalan kattavat lakko 1896 sekä lähes poikkeuksetta muutkin työtaistelut tapahtuivat juuri keväällä ja kesällä, kun työn kysyntä oli korkealla. Keskeisin kiistakysymys oli työntekijöiden vaatimus lyhentää työpäivä kymmentuntiseksi. Lakkolaisten puheissa 11-tuntinen työpäivä ja pitkät työmatkat, jotka tuohon aikaan taitettiin pääosin kävellen, estivät lakkolaisten puheissa siveellisen perhe-elämän viettämisen. Korkeiden vuokrien takia työväestö oli joutunut muuttamaan ”ulkopuolelle kaupunkia”, Hermanniin ja muualle. Laiturin rakennustöitä Makasiinirannassa Eteläsatamassa vuonna 1895. (Helsingin kaupunginmuseo). Aikana, jolloin lako

Tulitikkuteollisuuden historiaa Karjalaisessa 13.7.2021

Suomen ainoa itsenäinen tulitikkutehdas Tulitikku Oy aloitti toimintansa Jokelassa 1933 – tunnetuin tuote oli ”Trustivapaa Sampo-tikku” Jokelan tulitikkutehdas vuonna 1949 Kuva: Helsingin kaupunginmuseo 13.7.2021 10:02 Tuula Vuolle-Selki JAA Ruotsalainen Ivar Kreuger johti 1920-luvulla tulitikkutrustia tähdäten siihen, että saisi koko maailman tulitikkutuotannon haltuunsa. Kilpailijoita ostettiin, syötiin markkinoilta polkuhinnoilla tai viimeisenä keinona lähetettiin sabotoijia vahingoittamaan tehtaita ja niiden laitteita. Suomessakin kaikki tulitikkutehtaat menettivät vuonna 1927 ulkomaisen myyntivapauden, jolloin ne trustin kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella alistuivat tämän holhoukseen. Sopimus oli näin ollen Suomelle epäedullinen, koska Ruotsin tulitikkutrusti oli ”kuin pukki kaalimaan vartijana”, kirjoitti Keski-Uusimaa -lehti vuonna 1933. Tuotteiden ulkomaille myynti tapahtui trustin kautta. Uusi Aura 15.1.1933 Kuva: Uusi Aura 1920-LUVUN LOPULLA suomalaiset liikemieh