Lydian lukupiiri

Suomalaisen kestävyysjuoksun historia on sujuvasti etenevä teos suomalaisen yleisurheilun huippukaudesta. Hannes Kolehmaisen ja Paavo Nurmen viitoittama tie jatkui 1970-luvulla päättyen Moskovan olympialaisiin vuonna 1980.  Kirja kertoo, miten pieni Suomi innostui juoksusta ja miten joutavaksi luokitellusta juoksusta tuli kuningaslajimme. Tietokirjailija Erkki Vettenniemi on käsitellyt suomalaisen urheilun syntyä aikaisemminkin. Nyt hän palaa lempiaiheeseensa, kestävyysjuoksuun, jatkaen Joutavan juoksun jäljillä: kestävyysjuoksun varhaisvaiheet Suomessa (2005) -tutkimusta. Siinä missä Joutavan juoksun jäljillä oli suomalaisen juoksuharrastuksen ja kilpailun varhaisvaiheet kartoittava akateeminen tutkimus, on nyt julkaistu teos laajemmalle yleisölle suunnattu tietokirja kilpajuoksun vaiheista 1900-luvulla. Kirjan lukeminen on ehdottomasti aloitettava liitteistä, joihin kiteytyy koko suomalaisen kestävyysjuoksun pitkä kaari. Sekä 5000 että 10 000 metrin parhaat suomalaistulokset m

Amerikan Matti 1.4.1910

Helsingin Sanomien (9.8.2015) kiintoisa artikkeli otsikolla  He tulivat Tornioon ilman jalkoja – harvinaiset kuvat kertovat vaietusta sotavankien vaihdosta on esimerkki historiallisesta tapahtumasta, joka ilman tarkkaa valokuvaajaa olisi jäänyt historian pimentoon. Operaatio syntyi sata vuotta sitten Punaisen Ristin aloitteesta. Tarkoituksena oli saada haavoittuneet ensimmäisen maailmansodan sotilaat vankileireiltä kotiin. Ruotsin Punaisen Ristin puheenjohtaja prinssi Carl oli aktiivisesti hankkeessa mukana ja vankivaihto oli siis käytännössä sotainvalidien vaihtoa. Koska kyseessä olivat vihollisen miehet, ja koska he olivat sodankäynnin tiellä, ei heitä haluttu pitää kummallakaan puolella rintamaa. Ensimmäisessä maailmansodassa olivat käytössä entistä järeämmät aseet.ja jälki oli sen mukaista: jo sodan aikana sotasairaaloista vapautui amputoituja, kädettömiä ja jalattomia miehiä. Myös aivovammaisia ja kurkkuun haavoittuneita sekä palovammautuneita oli paljon - sokeista puhumattakaan

Velikulta 16.8.1907 (Kansalliskirjasto, digitoidut aineistot)