Lydian lukupiiri

Äidinisäni Kustaa Hietanen avioitui vuonna 1929 Hilma Karoliina Mäkelän kanssa. Isovanhempieni kuulutusilmoitus on heinäkuulta 1929: Kangasalan Sanomat 20.7.1929. Avioliittoon kuulutetut. Sisällissodasta oli kulunut 11 vuotta. Sota ja poikkeuksellinen armeija-aika oli jättänyt jälkensä. Vankileirivartija joutui jakamaan vankien kohtalon; niukkaa ruokaa ja kulkutauteja. Kesällä 1918 Kustaa sairasti vangeilta saamansa lavantaudin, johon oli menehtyä. Myöhemmällä iällä vatsa reistaili pahasti. Syyt löytyivät tietysti sodasta, mutta todennäköisesti myös 1918 sairastetusta epidemiasta. Sisällissodan jälkeen piti kulkea  browningi taskussa. Tunteet kuohuivat  samalla kun suojeluskuntia perustettiin.  Sunnuntai oli lepopäivä ja harjoitusten järjestäminen kirkonmenon aikaan sunnuntaisin ei oikein tuntunut sopivalta. Innokas kalastaja omisti isohkon moottoriveneen. Sillat Pelisalmen kautta Kangasalle valmistuivat vasta 1950-luvulla. Sitä ennen kuljettiin Majaalahden ja Iharin kautta Kangasalle

Hollolan kappalaisen Carl Fredrik Björksténin poika Knut Oscar Arndt Björkstén (1823–1862) antautui sotilasuralle, mutta hänet tunnettiin myös siluettimaalarina. 1840-luvulla maalatut siluettikuvat ovat Björksténin suvun jäsenistä ja heidän perhekuntiinsa kuuluvista henkilöistä. Siluettien leikkaaminen oli 1800-luvun alussa muotia ja osa säätyläisten tapakulttuuria.  "Varjokuva" eli siluetti tuli tunnetuksi Ranskassa silloisen rahaministerin Étienne de Silhouette'n ansiosta. Hänen tiedetään koristaneen asuntonsa seiniä paperista leikatuilla aikalaistensa kuvilla ja niin nämä tummat ääriviivakuvat saivat nimityksen silhouette eli "suomeksi" siluetti. Siluetit olivat huokeasti valmistettavia ja niitä kutsuttiinkin aikanaan ”köyhän miehen miniatyyreiksi”. Suomessa kiersi 1700-luvun lopussa siluetin tekijöitä. Kaikista helpoin tapa valmistaa siluetteja oli piirtää tai lävistää kuvattavasta henkilöstä lankeavan varjon ääriviivat valkealle paperille ja leikata siihen

Akseli Gallen-Kallelan maalaus syytinkivanhuksesta matkasi Pariisin kautta Englantiin ja takaisin Suomeen 1908   Kun taidemaalari Akseli Gallen-Kallela palasi toiselta Pariisin matkaltaan Keuruulle talvella 1887, tapasi hän Jamajärven rannalla, syrjäisessä Ekolan torpassa Sauna-Juonaksena tunnetun syytinkivanhuksen. Gallen-Kallelan, kuten monien muidenkin taiteilijoiden mallit, jäivät yleensä anonyymeiksi. Henkilöitä tai taustoja ei selvitetty. Sittemmin on herännyt kiinnostus kansamiehinä ja -naisina olleiden mallien henkilöhistoriaan. Näin ollen tiedämme jotain myös Ekolan torpan saunakestistä. Syytinkivanhus Sauna-Juonaksesta tuli Gallen-Kallelan Ensiopetus -sarjan keskushahmo. Näyttely matkasi Helsingistä Pariisiin ja Englannin kautta takaisin Suomeen 1908. Ekolan torpassa Akseli Gallen-Kallela teki talvella 1887 laajan sarjan hahmotelmia ja kaksi suurin piirtein samankokoista öljymaalausta: Talonpoikaiselämää ja Ensiopetus . Gallen-Kallelan ajatukset liikkuivat Ekolan