Siluetintekijänä 1840-luvun Suomessa

Hollolan kappalaisen Carl Fredrik Björksténin poika Knut Oscar Arndt Björkstén (1823–1862) antautui sotilasuralle, mutta hänet tunnettiin myös siluettimaalarina. 1840-luvulla maalatut siluettikuvat ovat Björksténin suvun jäsenistä ja heidän perhekuntiinsa kuuluvista henkilöistä. Siluettien leikkaaminen oli 1800-luvun alussa muotia ja osa säätyläisten tapakulttuuria. 

"Varjokuva" eli siluetti tuli tunnetuksi Ranskassa silloisen rahaministerin Étienne de Silhouette'n ansiosta. Hänen tiedetään koristaneen asuntonsa seiniä paperista leikatuilla aikalaistensa kuvilla ja niin nämä tummat ääriviivakuvat saivat nimityksen silhouette eli "suomeksi" siluetti. Siluetit olivat huokeasti valmistettavia ja niitä kutsuttiinkin aikanaan ”köyhän miehen miniatyyreiksi”.

Suomessa kiersi 1700-luvun lopussa siluetin tekijöitä. Kaikista helpoin tapa valmistaa siluetteja oli piirtää tai lävistää kuvattavasta henkilöstä lankeavan varjon ääriviivat valkealle paperille ja leikata siihen aukko ääriviivoja pitkin. Kun paperi kiinnitettiin tummalle pohjalle, näkyi siinä aukon rajaamana luonnollista kokoa oleva siluetti. Siluetit olivat valokuvauksen edeltäjiä. Valokuvauksen alkaminen 1850-luvulta alkaen syrjäyttikin siluettien tekemisen melkein kokonaan. 

Hollolan kappalaisen Carl Fredrik Björksténin ja hänen puolisonsa Sofia Margaretha von Hausenin perheeseen kuului neljä lasta, jotka jäivät kaikki naimattomiksi. Nuorin heistä oli Knut Oskar Arndt Björkstén, joka syntyi Hollolassa 30. 5.1823. Carl Fredrik Björksténin kuollessa vuonna 1828 oli Knut Oskar Arndt Björkstén vain viisivuotias

Knut Oskar Arndt Björksténistä tiedetään ainakin, että hän antautui sotilasuralle varsin nuorena. 13-vuotiaana hänet kirjoitettiin oppilaaksi Haminan kadettikouluun, jossa Björkstén opiskeli yksitoista vuotta valmistuen upseeriksi vuonna 1847.

Vuosina 1854—1855 Björkstén otti osaa Turkin sotaan Krimillä ja haavoittui parikin kertaa Sevastopolin luona. Siellä osoittamansa urheuden takia hänelle myönnettiin Pyhän Stanislauksen ritarikunnan 3. luokan ritarimerkki miekkojen kera. Vuonna 1857 Björkstén siirrettiin 4. reservipataljoonaan ja hän kuoli helmikuussa 1862 Novgorod-Severskissä 39 vuoden ikäisenä.


Myös Knut Oskar Arndt Björksténistä on olemassa siluetti, jonka on tehnyt toinen siluettiharrastaja, eversti Clas Gustaf Fredrik Sillman.

Knut Oskar Arndt Björksténin valmistamat siluetit ajoittuvat 1840-luvun alkuun, jolloin hän oli vielä oppilaana Haminan kadettikoulussa. Björksténin harrastuksesta ja sen mahdollisista esikuvista ei ole säilynyt tietoja. Knut Oskar Arndt Björksténin siluettikokoelmassa on kaikkiaan 102 korttia, joista yksi on lyijykynäpiirros. Siluetit on luonnosteltu lyijykynällä ja sen jälkeen maalattu mustalla värillä. Siluettien taustapuolelle on merkitty melkein aina kuvatun henkilön nimi ja ammatti, joskus syntymäaika tai muita henkilötietoja sekä usein myös siluetin päiväys. Nimet on kirjoitettu ranskalaisessa kieliasussa silloisen tapakäytännön mukaisesti. Björksténin tapaan 1800-luvun alkupuolella siluetteja maalattiin sukulaisista, ystävistä ja tuttavista. Niitä lähettiin myös ikään kuin onnittelukortteina ja muistamisina. 


Tekstin ja kuvan lähteenä on käytetty: 

Ilmankunnas, Johanna 2017. Säätyläisnaiset ja käsitöiden materiaalinen kulttuuri 1800-luvun alkupuolella. Ennen ja nyt - Historian tietosanomat. 

Arno Forsius, Hollolalainen siluettimaalari Knut Oskar Arndt Björkstén (1823—1862): http://www.saunalahti.fi/arnoldus/hol_silu.html

Landtman, 0.: Silhuetteringskonsten och dess utövning i Finland, Finsk Tidskrift, Förra halvåret 1929, Tom CVI: 363—385.



Kommentit