Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2014.

Voiko sodassa saada iäisyyskutsun?

Näin kysyy Maija Länsimäki artikkelissaan (Kielikello 2/1993). Toukokuun kolmantena sunnuntaina vietetään kaatuneiden muistopäivää. Tänä päivänä muistelemme tapahtumia yli 70 vuotta siten. Voiko historiasta ylipäänsä mitään oppia? Niin kauan kuin sotiemme veteraanit kulkevat joukoissamme muistuttamassa, niin vastaus on kyllä, mutta miten heidän jälkeensä? Sodassa kuolemisesta käytetään sanaa  kaatua.  Kuolema on koska tahansa mahdollinen sodassa ja viime sotien aikaiseen slangiin syntyi  runsaasti erilaisia kuolemisen ilmauksia. Esimerkiksi Simo Hämäläisen teoksessa Suomalainen sotilasslangi niitä mainitaan lähes sata. Kuolla on suoraviivainen ja tyly ilmaus, ja sen vuoksi suomen kielessä on useita pehmentäviä kiertoilmauksia. Sodassa kuolemiseen turtui ja kuolemaan liittyviä ilmauksia sy ntyi sodan oloissa paljon. Ahdistusta purettiin asiattomilla ja karkeilla ilmauksilla: saada puumantteli , päästä omiin hautajaisiinsa , päästä lankkuristin ritariksi . Muistopuheissa ja -kirjoituk

Työtä vammaisille osa 1 - Palvelukseen halutaan sokea pikakirjoittaja

Flickr tarjoaa mielenkiintoisia harvinaisuuksia. Kuva on Yhdysvalloista, jossa pikakirjoittaja kuuntelee tekstin sanelukoneelta. Saneltu teksti johdetaan laitteesta kirjoittajan korvaan. Äänikirjojen, musiikin ym. kuuntelu korvakuulokkeilla ei olekaan digitaalisen ajan keksintö... Harvoin törmää yli sata vuotta vanhempiin valokuviin, joissa vammainen työskentelee laitosten ja työkotien ulkopuolella -"oikeassa työssä". Lähde: Library of Congress Prints and Photographs Division Washington

Velikulta

Velikulta oli vuosina 1895–1917 ilmestynyt poliittinen pilalehti. Velikullan nuorsuomalaiset perustajat halusivat tehdä pesäeroa suomalaiseen puolueeseen. Lehden pilapiirrokset olivat puoluepoliittisia. Kohteena olivat lähinnä muiden puolueiden poliitikot kannattajineen. Nykypäivän näkökulmasta pilailu on hyväntahtoista ja lempeän sovinistista. Miespuolisten toimittajien ja piirtäjien mielestä ensimmäiset naiskansanedustajat olivat isonenäisiä nutturapäitä, joita ei ainakaan ulkonäön perusteella eduskuntaan valittu. Velikullan numeroita vuodesta 1895 voi käydä lukemassa Kansalliskirjaston digitoiduista lehtikokoelmista. Oheiset vappuaiheiset esimerkit ovat vuosilta 1905-1908.