Niin paljon minä kärsinyt olen,
monta kyyneltä vuodattanut,
niin monta minä lempinyt olen,
mutta yhtä vain rakastanut
(Muurari - sanat 1930-luvulta)
SUOMALAISEN RAKKAUDEN HISTORIAA INTIIMISTI
Lemmen ilot ja sydämen salat. Suomalaisen rakkauden historiaa on Turun yliopiston professorin Kirsi Vainio-Korhosen ja Suomen historian dosentin Anu Lahtisen kirjoittama tietokirja, jossa käsitellään rakkautta keskiajalta tähän päivään. Vaikka teos keskittyy nimensä mukaisesti romanttiseen rakkauteen, on teoksessa vahvasti esillä esiaviolliseen ja aviolliseen rakastamiseen liittyvien tapojen kuvaus aikojen kuluessa.
Koska painopiste on ajassa ennen vuotta 1850, on uuttakin tietoa nyt tarjolla. Kohteena on koko kansan kirjo – niin kreivittäret, mamsellit, papinlesket ja piiat kuin aatelisupseerit, virkamiehet ja kisällit. Rakkautta kuvataan lemmen iloja ja suruja kokeneiden kautta. Lähteinä on käytetty kirjeitä, päiväkirjoja, avioerodokumentteja, kansanperinnettä ja lauluja.
Lemmekkään harkitsevasti aviovuoteeseen
Sukupuolielämän aloittaminen kihlaparina oli kansan keskuudessa ikivanha perinne. Säätyläispiireissä rakkauden täyttymystä rajoittivat taloudelliset seikat ja vanhempien pohdinnat, ennen kuin sulhanen sai kosintaansa myöntävän vastauksen. Toisin kuin aiemmin on luultu, kirjoittajat korostavat tulevan avioparin keskustelleen elämästään ja tulevaisuudestaan varsin itsenäisesti. Taloudelliset seikat toki painoivat eniten, mutta myös henkisen yhteenkuuluvuuden tunnetta pidettiin tärkeänä. Lait ja kirkko edellyttivät tottelevaisuutta ja kuuliaisuutta, mutta ihmisen arjessa tunteet ja ihmissuhteet olivat paljon muuta. Suorasukainen erotiikkakin oli mukana 1700-luvun säätyläisten arjessa. Hääyön jälkeen sulhanen kirjoittaa, miten hän palvoi vaimoaan, sänkyä, jossa he syleilivät ja mäennyppylää, jolle morsian sattui istahtamaan.
Normien noudattamisen vaikeus
Lemmen ilot ja sydämen salat. Suomalaisen rakkauden historiaa -teoksessa kuvataan taitavasti rakkauden ja seksuaalisuuden suhdetta, joka on askarruttanut ihmisiä aina. Seksuaalisuus oli tärkeä osa parisuhdetta, mutta myös voima, joka saattoi horjuttaa paitsi perheen myös koko yhteisön tasapainoa. Kirkon opetukset korostivat, että seksuaalisuus kuuluu avioliittoon ja yhteisö halusi varmistaa, että lasten isä oli tiedossa, jotta perintö ja elatusvelvollisuudet voitiin osoittaa oikeille ihmisille. Normien noudattaminen ja valvonta oli käytännössä mahdotonta eikä se kohdellut miehiä ja naisia tasapuolisesti; nuorille naimattomille miehille saatettiin sallia jonkin verran kokeiluja, mutta naimattoman naisen kohdalla sitä pidettiin häpeällisenä. Säätyläisten välinen kirjeenvaihto kuitenkin paljastaa, miten myös naiset ovat purjehtineet avioliiton satamaan nuoruuden ilottelusta huolimatta toteuttaen näin näyttelijä Mae Westin lausahdusta: ”Kiltit tytöt pääsevät taivaaseen, tuhmat tytöt pääsevät joka paikkaan”.
Kirsi Vainio-Korhonen, Anu Lahtinen: Lemmen ilot ja sydämen salat. Suomalaisen rakkauden historiaa. WSOY. 265 s.
