Siirry pääsisältöön

Lempimisen historiaa

Niin paljon minä kärsinyt olen,
monta kyyneltä vuodattanut,
niin monta minä lempinyt olen,
mutta yhtä vain rakastanut 
(Muurari - sanat 1930-luvulta)

SUOMALAISEN RAKKAUDEN HISTORIAA INTIIMISTI

Lemmen ilot ja sydämen salat. Suomalaisen rakkauden historiaa on Turun yliopiston professorin Kirsi Vainio-Korhosen ja Suomen historian dosentin Anu Lahtisen kirjoittama tietokirja, jossa käsitellään rakkautta keskiajalta tähän päivään. Vaikka teos keskittyy nimensä mukaisesti romanttiseen rakkauteen, on teoksessa vahvasti esillä esiaviolliseen ja aviolliseen rakastamiseen liittyvien tapojen kuvaus aikojen kuluessa.
Koska painopiste on ajassa ennen vuotta 1850, on uuttakin tietoa nyt tarjolla. Kohteena on koko kansan kirjo – niin kreivittäret, mamsellit, papinlesket ja piiat kuin aatelisupseerit, virkamiehet ja kisällit. Rakkautta kuvataan lemmen iloja ja suruja kokeneiden kautta. Lähteinä on käytetty kirjeitä, päiväkirjoja, avioerodokumentteja, kansanperinnettä ja lauluja.

Lemmekkään harkitsevasti aviovuoteeseen

Sukupuolielämän aloittaminen kihlaparina oli kansan keskuudessa ikivanha perinne. Säätyläispiireissä rakkauden täyttymystä rajoittivat taloudelliset seikat ja vanhempien pohdinnat, ennen kuin sulhanen sai kosintaansa myöntävän vastauksen. Toisin kuin aiemmin on luultu, kirjoittajat korostavat tulevan avioparin keskustelleen elämästään ja tulevaisuudestaan varsin itsenäisesti. Taloudelliset seikat toki painoivat eniten, mutta myös henkisen yhteenkuuluvuuden tunnetta pidettiin tärkeänä. Lait ja kirkko edellyttivät tottelevaisuutta ja kuuliaisuutta, mutta ihmisen arjessa tunteet ja ihmissuhteet olivat paljon muuta. Suorasukainen erotiikkakin oli mukana 1700-luvun säätyläisten arjessa. Hääyön jälkeen sulhanen kirjoittaa, miten hän palvoi vaimoaan, sänkyä, jossa he syleilivät ja mäennyppylää, jolle morsian sattui istahtamaan.

Normien noudattamisen vaikeus

Lemmen ilot ja sydämen salat. Suomalaisen rakkauden historiaa  -teoksessa kuvataan taitavasti rakkauden ja seksuaalisuuden suhdetta, joka on askarruttanut ihmisiä aina. Seksuaalisuus oli tärkeä osa parisuhdetta, mutta myös voima, joka saattoi horjuttaa paitsi perheen myös koko yhteisön tasapainoa. Kirkon opetukset korostivat, että seksuaalisuus kuuluu avioliittoon ja yhteisö halusi varmistaa, että lasten isä oli tiedossa, jotta perintö ja elatusvelvollisuudet voitiin osoittaa oikeille ihmisille. Normien noudattaminen ja valvonta oli käytännössä mahdotonta eikä se kohdellut miehiä ja naisia tasapuolisesti; nuorille naimattomille miehille saatettiin sallia jonkin verran kokeiluja, mutta naimattoman naisen kohdalla sitä pidettiin häpeällisenä. Säätyläisten välinen kirjeenvaihto kuitenkin paljastaa, miten myös naiset ovat purjehtineet avioliiton satamaan nuoruuden ilottelusta huolimatta toteuttaen näin näyttelijä Mae Westin lausahdusta: ”Kiltit tytöt pääsevät taivaaseen, tuhmat tytöt pääsevät joka paikkaan”.

Kirsi Vainio-Korhonen, Anu Lahtinen: Lemmen ilot ja sydämen salat. Suomalaisen rakkauden historiaa. WSOY. 265 s.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Heinrich Himmlerin vierailu Luopioisissa kesällä 1942

Juutalaisten joukkotuhosuunnitelmien toimeenpanosta vastannut natsijohtaja Heinrich Himmler vieraili Suomessa kaikessa hiljaisuudessa kesällä 1942. Asevelimaan toiseksi korkein johtaja viipyi maassa poikkeuksellisesti yli viikon, tapasi kaikki tärkeimmät suomalaispäättäjät ja teki tuttavuutta muihinkin suomalaisiin. Sydän-Hämeen hiekkateillä käytiin myös legendaariset takapenkkikeskustelut koskien Suomessa oleskelevia juutalaispakolaisia. Himmler saapuu Suomeen keskiviikkona 29. heinäkuuta 1942 suoraan Tallinnasta Junkers 52 -mallisella lentokoneella.  Tiistai 4. elokuuta muodostuu Himmlerin Suomen-loman merkittävimmäksi päiväksi. Se tiedetään, että kello 10 aamulla pääministeri Jukka Rangellin auto kaartaa Tyrvännön Petäyksen huvilan pihaan, jossa Himmler oli seurueineen lomaillut. Kahden auton seurue ottaa suunnakseen Kangasalan Vehoniemen harjun. Sen puisesta näkötornista avautuvia järvinäköaloja Himmler kehuu suurenmoisiksi. Automatka pitkin mutkaisia ja pöllyä...

Kaikille Pöperö-Maijoille ja Pöhkö-Jukille

Vaahteramäen Eemeli-kirjoissa köyhien elämä oli karua ja yhteiskunnalliset erot maalaisyhteisössä silmin havaittavissa. Kun Kissankulmassa järjestettiin kinkereitä notkuvien pöytien ääressä, järsivät vaivaistalon vanhukset leivänpaloja.  Astrid Lindgren kuvaa 1800-luvun loppupuolen maaseudun vähäosaisia ja tarinoissa on selvä yhteiskunnallinen viesti. Astrid Lindgren sai idean Eemeli-kirjoihinsa isänsä lapsuudenmuistoista Smoolannissa. Suomessa ensimmäiset vaivaistalot perustettiin 1880-luvulla ja Ruotsissa niitä oli jo aiemmin. Vaivaistaloihin koottiin pitäjän huonokuntoisimmat ja työhön kykenemättömät, eli vanhukset, sairaat ja vammaiset. Tällainen oli myös Kissankulman ja vaivaistalon väliä kulkenut Pöperö-Maija, jonka kautta kuulumiset Eemelin tempauksista kiirivät vaivaistaloon. Kirjan lukeneet tai televisiosta sarjaa seuranneet muistavat vaivaistalon asukkien ikimuistoisen joulujuhlan, kun Eemelin vanhemmat olivat lähteneet joulupäivänä kyläilemään ja lapset olivat j...

Kangasalan terveyslähde

Syntymäpitäjäni Kangasala oli suosittu matkailukohde jo 1700-luvulla. Kuohunharjun kupeessa Kuohunlahden rannalla sijaitsevan Kuohunlähteen vedellä uskottiin olevan parantavia vaikutuksia. Kylpylämatkailun kultakausi Kangasalla kesti noin sata vuotta, 1700-luvun puolesta välistä 1840-luvulle. Lähde oli tunnettu kautta maan ja perimätiedon mukaan Kangasalan kaivolle tuli matkailijoita Ruotsista, Saksasta ja jopa Italiasta asti. Kirkkojärvi ja sen pieni lahti, Kuohunlahti, sijaitsevat aivan Kangasalan kirkonkylän tuntumassa. Kuohun-harjun nimen otaksutaan tulleen harjun rinteessä sijainneesta lähteestä. Lähteen vesi pulppusi, se suorastaan ikään kuin kuohui, harjun rinteestä. Kangasalan terveyslähteestä on käytetty useita muitakin nimityksiä: Elämänlähde, Prunni ja lopulta muun käytön loputtua sitä nimitettiin Pyykkilähteeksi. Lähteen sijainnista on säilynyt ainakin kaksi karttaa. Toinen on vuodelta 1796 ja toinen 1800-luvun alkupuolelta. Kylpyläkulttuuri oli suosittua 1700-ja 1800...