Lydian lukupiiri

Suurin osa nykykirjallisuudesta käsittelee keskiluokkaista maailmantuskaa, ja kirjoja lukee enimmäkseen keskiluokka. Tämä on outoa, koska useimmat kirjailijat ovat itse hyvin köyhiä , kirjoittaa Asta Leppä. Mistä kirjallisuuteen saataisiin muitakin ääniä (HS 24.7)? Otan nyt esimerkiksi historian tuntemattomat suurmiehet, jotka eivät aikanaan eikä myöhemminkään suurmiehen kriteereitä täyttäneet. Kalevalan kerääjä, Elias Lönnrot, kyläräätälin poika, on poikkeus. Tällaisia olivat kirjoista kiinnostunut Kirja-Matti ja kansanrunoilija Juhana Ihalainen. He elivät 1800-luvun alkupuolella, jolloin kirjojen saatavuus lukutaidosta ja kirjoittamisesta puhumattakaan olivat harvinaista herkkua. Kirja-Matti ja Juhana Ihalainen eivät ole kiinnostaneet edes tietokirjailijoita. Kirja-Mattia pidettiin aikanaan ja hyvin pitkälle viime vuosikymmeniin saakka höperönä, lukutaidottomana kirjojen kaupittelijana. Juhana Ihalainen, köyhä ja rujo, loisen poika, kirjoitti ja opetti myös muita. Ihalaista ei ...

Margareta Capsia  oli Suomen ensimmäinen naispuolinen taidemaalari sekä kirkkotaiteilija. Capsia oli ruotsalaissyntyinen, mutta alkujaan todennäköisesti hollantilaista kauppiassukua. Hän syntyi varakkaan kauppiaan Gottfried Capsiuksen ja Anna Schultzinin kuopukseksi. Capsian puoliso oli vaasalaissyntyinen rovasti Jacob Gavelin, jonka kanssa hän avioitui 1719 Tukholmassa. Täällä he luultavasti asuivat isonvihan päättymiseen asti. Heillä oli kaksi lasta, Gottfried Capsia ja Anna Schultz. Perhe muutti Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1721 Vaasaan, missä Jacob Gavelin toimi kappalaisena. Vuonna 1730 pariskunta muutti Turkuun, kun Gavelin sai viran tuomiokirkon taloudenhoitajana. Turussa he asuivat loppuelämänsä ajan. Margareta Capsia toimi Turun akatemian taiteellisena neuvonantajana. Margaretan puoliso, Jacob Gavelin, kuoli vuonna 1750. Capsia eli vielä yhdeksän vuotta miehensä kuoleman jälkeen. "Kristuksen ristillä" on vuodelta 1747. Sen on luultavasti maalannut Margareta Ca...

Karolina Eskelin oli ensimmäinen Suomessa tohtoriksi väitellyt nainen. Todettakoon samalla, että toisena naisena väitteli toukokuussa 1896 Tekla Hultin, joka sai filosofian tohtorin arvonsa kolme päivää myöhemmin kuin Eskelin , kirjoittaa Arno Forsius mainiolla sivustollaan Ihmisiä lääketieteen historiassa. Eskelin kiinnostui jo opiskeluaikanaan kirurgiasta ja hänen väitöskirjansakin oli kirurgian erikoisalalta. Hän oli hoitanut vuonna 1895 vaikean likinäköisyystapauksen poistamalla silmästä mykiön. Tapaus herätti huomiota, mutta itse toimenpiteestä oltiin montaa mieltä. Eskelin oli 1890-luvulla jonkin aikaa myös opettajana Helsingin sokeainkoulussa. Valmistuttuaan Eskelin toimi ensin läkärinä Tampereella. Sen jälkeen hän oli apulaislääkärinä Helsingin yleisen sairaalan kirurgian klinikalla vuosina 1897–1899. Eskelin teki lukuisia opintomatkoja eri puolille Eurooppaa ja toimi myös Yhdysvalloissa vuosina 1903–1905 lääkärinä suomalaisten ja skandinaavisten siirtolaisten keskuudessa Mas...