Margareta Capsia oli Suomen ensimmäinen naispuolinen taidemaalari sekä kirkkotaiteilija.
Capsia oli ruotsalaissyntyinen, mutta alkujaan todennäköisesti hollantilaista kauppiassukua. Hän syntyi varakkaan kauppiaan Gottfried Capsiuksen ja Anna Schultzinin kuopukseksi. Capsian puoliso oli vaasalaissyntyinen rovasti Jacob Gavelin, jonka kanssa hän avioitui 1719 Tukholmassa. Täällä he luultavasti asuivat isonvihan päättymiseen asti. Heillä oli kaksi lasta, Gottfried Capsia ja Anna Schultz. Perhe muutti Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1721 Vaasaan, missä Jacob Gavelin toimi kappalaisena. Vuonna 1730 pariskunta muutti Turkuun, kun Gavelin sai viran tuomiokirkon taloudenhoitajana. Turussa he asuivat loppuelämänsä ajan. Margareta Capsia toimi Turun akatemian taiteellisena neuvonantajana. Margaretan puoliso, Jacob Gavelin, kuoli vuonna 1750. Capsia eli vielä yhdeksän vuotta miehensä kuoleman jälkeen.
Capsia muistetaan parhaiten alttarimaalauksistaan ja papiston muotokuvista. Capsia ei signeerannut teoksiaan vuoden 1725 jälkeen. Kirjallisuuden mukaan syynä oli keski-ikäisille tavallinen näön heikkeneminen ja työn laadun heikkeneminen - siis normaali itsekritiikki.
Capsian teoksia on Kansallismuseossa ja Turun historiallisessa museossa.
Margareta Capsian tunnetuin ja varhaisin työ on Pietarsaaren maaseurakunnan (Pedersöre) kirkon alttaritaulu vuodelta 1725, joka on nykyisin on Kansallismuseossa.
Elämäkertaa ei Capsiasta ole, muutamia artikkeleita lukuunottamatta. Minua kuten varmaan monia muitakin kiinnostaisi Margareta Capsian elämä ja taide. Ajankohtana 1700-luvun alku on mielenkiintoinen. Mikä vaikutus on ollut hollantilaisilla sukujuurilla ja pappispuolisolla? Margaretan kerrotaan ansainneen parhaina aikoina paremmin kuin puolisonsa. Margaretasta itsestään ei ole muotokuvaa. Monien miestaidemaalarien tuotannosta löytyy ainakin myöhemmin omakuvia.
Anneli Mäkelä-Alitalo, Capsia, Margareta (1682 - 1759), taidemaalari. Kansallisbiografia.
Capsia oli ruotsalaissyntyinen, mutta alkujaan todennäköisesti hollantilaista kauppiassukua. Hän syntyi varakkaan kauppiaan Gottfried Capsiuksen ja Anna Schultzinin kuopukseksi. Capsian puoliso oli vaasalaissyntyinen rovasti Jacob Gavelin, jonka kanssa hän avioitui 1719 Tukholmassa. Täällä he luultavasti asuivat isonvihan päättymiseen asti. Heillä oli kaksi lasta, Gottfried Capsia ja Anna Schultz. Perhe muutti Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1721 Vaasaan, missä Jacob Gavelin toimi kappalaisena. Vuonna 1730 pariskunta muutti Turkuun, kun Gavelin sai viran tuomiokirkon taloudenhoitajana. Turussa he asuivat loppuelämänsä ajan. Margareta Capsia toimi Turun akatemian taiteellisena neuvonantajana. Margaretan puoliso, Jacob Gavelin, kuoli vuonna 1750. Capsia eli vielä yhdeksän vuotta miehensä kuoleman jälkeen.
 |
| "Kristuksen ristillä" on vuodelta 1747. Sen on luultavasti maalannut Margareta Capsia Mynämäen Pyhän Laurin kirkkoon (http://www.mynamaenseurakunta.fi/kirkot-ja-muut-tilat/mynamaen-kirkko) |
Capsia muistetaan parhaiten alttarimaalauksistaan ja papiston muotokuvista. Capsia ei signeerannut teoksiaan vuoden 1725 jälkeen. Kirjallisuuden mukaan syynä oli keski-ikäisille tavallinen näön heikkeneminen ja työn laadun heikkeneminen - siis normaali itsekritiikki.
Capsian teoksia on Kansallismuseossa ja Turun historiallisessa museossa.
Margareta Capsian tunnetuin ja varhaisin työ on Pietarsaaren maaseurakunnan (Pedersöre) kirkon alttaritaulu vuodelta 1725, joka on nykyisin on Kansallismuseossa.
Elämäkertaa ei Capsiasta ole, muutamia artikkeleita lukuunottamatta. Minua kuten varmaan monia muitakin kiinnostaisi Margareta Capsian elämä ja taide. Ajankohtana 1700-luvun alku on mielenkiintoinen. Mikä vaikutus on ollut hollantilaisilla sukujuurilla ja pappispuolisolla? Margaretan kerrotaan ansainneen parhaina aikoina paremmin kuin puolisonsa. Margaretasta itsestään ei ole muotokuvaa. Monien miestaidemaalarien tuotannosta löytyy ainakin myöhemmin omakuvia.
Anneli Mäkelä-Alitalo, Capsia, Margareta (1682 - 1759), taidemaalari. Kansallisbiografia.
Kommentit
Lähetä kommentti