Takamaiden taivaltaja Raahessa osui kerran kaupunkiin
Samuli
Paulaharju oli Oulun kuuromykkäkoulun opettaja, joka tuli tunnetuksi
matkoistaan Lapin takamailla. Hän oli innokas kansanperinteen kerääjä, joka
matkoillaan eri puolilta Suomea aina Lappia ja Ruijaa myöten kokosi suuren
määrän niin suullista kuin kirjallista kansanperinnettä. Hän piirsi ja
valokuvasi esineistöä ja rakennuksia, ihmisiä ja heidän ympäristöään sekä
keräsi esineistöä sekä tietysti haastatteli paikallisia asukkaita. Raahen
Paulaharju saapui kesällä 1923. Tarkoitus oli kerätä paikallista
kansanperinnettä muun muassa haastattelemalla lukuisia vanhoja raahelaisia
Pohjois-Pohjalaisen osakunnan pyynnöstä.
Täällä tuntematon mieskin otettiin ystävällisesti vastaan.
Takamaiden
taivaltaja osui kerran kaupunkiinkin, meren rannalle Raaheen.
Pohjois-pohjalainen Osakunta oli tien viittaajana ja osaksi matkan aineellisena
avustajanakin. Niinpä kesän 1923 paras aika vierähti pienessä rantakaupungissa.
Täällä avautui aivan uusi maailma: kaupungin elämä ja aherrus, kolisevat
kivikadut ja äärellä siintävä meri. Kaikki kovin outoa ja vierasta, milteipä
luotaan työntävää,
kirjoittaa Samuli Paulaharju ensivaikutelmistaan vuonna 1923.
Vähän aikaa saapumisensa jälkeen joutui Paulaharju toteamaan, että kylä muuttui yhä tutummaksi. Monessa pienessä ja isommassakin talossa asui vielä vanhaa kansaa, joilla oli runsaasti muistoja vanhasta Raahesta ja raahelaisista. Tullista tultuaan Paulaharju havaitsi, miten ystävällisesti takamaillakin otettiin tuntematon mies vastaan. Moni kertoi suurella hartaudella menneistä ajoista. Kirjoittajan kynä kulki paperilla kuin konsanaan Lapin ja Ruijan takamailla.
Paljon muistoja, lauluja ja valokuvia
Vanha Raahe
veti maankiertäjän toisenkin kerran luokseen. Talvella 1924 Paulaharju kävi
Raahessa pari kertaa ja jälleen taas kesällä 1924. Kertojina oli vanhoja
raahelaisia, eli luotettavana apumiehistönä oli Paulaharjulla koko joukko
vanhaa Raahea. Parhaita vanhojen aikojen muistelijoita olivat Rosa Sovelius,
Sofia Svanljung, kapteeni Johan Himanka ja tohtori John Svanljung sekä
merimiehet Gust. Burman, Matti Aukusti Orava ja Matti Aukusti Vitolin.
Muistojaan jakoivat myös poliisikonstaapeli Juho Jumaloja, perämiehen rouva
Margareta Marjelin ja merimiehen emäntä Lovisa Jokelin. Valokuvia vanhasta
Raahesta ja vanhoista raahelaisista saatiin Rosa Soveliukselta ja Sofia Svanljungilta
sekä tohtori John Svanljungilta. Konttoristi Lauri Pyy sekä henkikirjuri M.
Pitkänen antoivat käytettäväksi kokoelman entisten merimiesten ja merimiesten
tyttärien kirjoittamia lauluja. Näitä lauluja vanhat merimiehet vielä osasivat.
Paulaharju kertoo, miten Vitolinkin pitkään juoksevalla äänellään laski monta
hauskaa laulua. Sävelet siirsi paperille Paulaharjun apulainen ylioppilas Erkki
Karikoski. Muistiinpanojen kirjoittamisessa Paulaharjua avusti vaimo Jenny
Paulaharju.
Vanhojen merimiesten
mielestä ei Raahessa 1800-luvun puolessa välissä ollut mitään erinomaisempia
paikkoja niinkuin Stokholmisa ja Köpenhaminasa, josa on Tivulit ja kaiken
maailman hupipaikat. Mutta Raahessa ei entisaikaan ollut kuin kolme
nähtävyyttä:
Nya
Spruthuset,
Nya
packhuset
och
Durchmans Fia
joista
viimeksi mainittu oli aikanaan kaupungin komeimmaksi ja kauneimmaksi mainittu patruuna Durchmanin
tytär Fia.
 |
| Pojat leikkivät hevosmiestä Raahen Saaristokadulla 1923. |
Suurta kiitollisuutta Paulaharju tunsi Pohjois-Pohjalaista Osakuntaa kohtaan, joka alun perin laittoi miehen matkaan. Suurimmat kiitokset saivat haastatellut, joita ilman Wanhaa Raahea -kirjaa olisi tuskin valmistunut. Tärkeimpänä apulaisena kirjoittajalla vaimonsa, Jenny Paulaharju. Tämä sitten kuvasi, piteli papereitaan ja puristi kirjan vanhasta Raahesta.
Kuvassa Raahen vanhan kirkon seinätaulujen kirjoituksia:
Lähteenä
käytetty:
Syrjö,
Veli-Matti: Paulaharju, Samuli. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia
Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu
19.7.2023). artikkelin pysyvä tunniste http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-006322 (ISSN 1799-4349, verkkojulkaisu.
Paulaharju,
Samuli. Wanhaa Raahea. Oulu 1925.
Piirrokset
ja valokuvat Samuli Paulaharju 1923–1925.
Kommentit
Lähetä kommentti