Siirry pääsisältöön

Vapaustaistelija August Maximilian Myhrberg



Raahella on oma mielenkiintoinen historiansa ottaen huomioon, että kyseessä on pieni merenrantakaupunki Oulun kupeessa. Vuosina 1997-1998 kaupunki tuli tutuksi opiskellessani siellä.

Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka moni suomalaisista taisteli Kreikan vapaussodassa 1820-luvulla. Yksi heistä oli August Maximilian Myhrberg.

August Maximilian Myhrberg, oikeammin Matts August Myhrberg, syntyi 24. heinäkuuta 1797 Raahessa. Myhrberg oli upseeri ja sotilas, joka tuli tunnetuksi seikkailuistaan vapaustaistelijana eri puolilla Eurooppaa. Myhrbergin seikkailut ovat tulleet tutuksi Sakari Topeliuksen kertomuksessa Poika Raahesta kirjassa Lukemisia lapsille.

Matts August Myhrberg syntyi Raahessa tullinhoitaja ja kapteeni Anders Gustaf Myhrbergin ja Kristina Soveliuksen kuusilapsiseen perheeseen. Isä oli Raahen ensimmäinen tullinhoitaja kaupungin saatua tapulikaupunki- ja meritullioikeudet 1791. Puoli vuotta myöhemmin pariskunta avioitui ja muutti Kristina Soveliuksen isän rakennuttamaan taloon, joka säästyi Raahen palosta 1810 ja toimii nykyisin osaksi museona.

Perhe muutti Ouluun v. 1799, mutta säilytti siteet Raaheen, jossa eli pitkiä jaksoja aina vuoteen 1803, jolloin isä osti Knuutilan tilan läheltä Oulua perheen kesänviettopaikaksi.
Kristina-äiti luki lapsilleen paljon satuja ja kertomuksia vieraista maista. Augustin kerrotaan olleen erityisen kiinnostunut Kreikkaan liittyvistä tarinoista. Kristina Sovelius oli itseoppinut nainen, joka oli tutustunut maantietoon ja historiaan. Häntä kutsuttiin, ehkä hiukan pilkkaavastikin, nimellä ”Raahen kirjasto”.

Myhrbergin kerrotaan olleen voimiltaan vahva kuin karhu ja niin olivat muutkin veljekset: Julius Krohnin mukaan ”ruumiinharjoituksissa karskit”.

Oulun triviaalikoulun käytyään lähetettiin hänet Ruotsiin ja Upsalassa hän tuli ylioppilaaksi 1815 ja vuonna 1818 hän suoritti ns. kansliatutkinnon, muutti Turkuun voidakseen saada viran Suomessa. Ylioppilaselämä oli vilkasta ja komea Maximilian, jonka nimen Myhrberg oli ottanut käyttöön, oli nuorten naisten suosiossa. Jo Upsalassa ollessaan oli Myhrberg haaveillut sotilaan ammatista, mutta oli hänen isänsä sen kieltänyt.

Hän meni heikkojen puolesta vapaaehtoisesti taisteluun väkeviä vastaan; hän vuodatti vertansa heidän tähtensä sadoissa otteluissa. Suomi oli hänen äitinsä, Ruotsi hänen isäinsä kotimaa, Pohjola hänen kehtonsa, mutta avaramaailma oli hänen suuri isänmaansa. (Sakari Topelius, Raahen poika).

Isän kuoltua haave sotilaan urasta sekä pääsy Euroopassa riehuviin vapaustaisteluihin toteutui. Espanjan sisällissodassa hän joutui vangiksi, mutta ulkomaalaisena säästyi ankaralta rangaistukselta ja karkotettiin Ranskaan Marseilleen. Kaupungissa kerättiin juuri joukkoa Kreikan vapaussotaan turkkilaisia vastaan. Myhrberg ilmoittautui mukaan ja syksyllä 1824 Myhrberg purjehti Kreikkaan. Tarinan mukaan Myhrberg oli Missolonghin linnoituksessa juuri sen talon edustalla vahdissa, jossa lordi Byron kuoli 19.4.1824. Sodan jälkeen Myhrbergin kerrotaan olleen todellinen sotasankari, ”parhain ja urhoollisin kaikista miehistä”. Parin vuoden päästä hänet ylennettiin ratsumestariksi

Ranskassa Myhrberg liittyi puolalaiseen armeijaan, jota oltiin perustamassa Puolan vapauttamiseksi venäläisten ikeestä. Hän taisteli Puolan kansannousussa ja kerrotaan hänen joutuneen venäläisten vangiksi vapautuen kuitenkin kuin ihmeen kaupalla. 

Päästyään jälleen Pariisiin, hän liittyi jonkin ajan kuluttua Espanjan sisällissotaan 1833–1834. Taistelu käytiin Pohjois-Espanjan maakuntien vanhojen vapauksien ja oikeuksien puolesta. Myhrberg taisteli Don Carloksen puolella kuningatar Isabellaa vastaan. Vuonna 1840 Myhrberg palasi Ruotsiin ja kävi Suomessa tapaamassa äitiään. Oltuaan jonkin aikaa Ruotsissa hänet nimitettiin armeijan majurina komentajaksi Ruotsin siirtomaan St Barthelemyn saarelle. Hän vapautui tästä tehtävästään 1848, sen kestettyä viisi vuotta. 

Elämänsä loppuajat Myhrberg vietti aikaa niin Ruotsissa kuin Suomessa. Kerrotaan hänen olleen varsin vastahakoinen kertomaan sotaretkistään Euroopassa. J. L. Runebergille hän kuitenkin avautui seikkailuistaan, joten tiedot Myhrbergin vaiheista ovat säilyneet jälkipolville. Topeliuksen tietoon sotaretket tulivat Runebergin välityksellä. Myhrberg kuoli naimattomana Tukholmassa 31.3.1867.
Kreikassa August Maximilian Myhrbergiä muistetaan edelleen itsenäistymisajan sankarina. Raahen kotiseutuyhdistys hankki kuvanveistäjä Evert Porilan veistämän vaskisen patsaan, joka paljastettiin 6. lokakuuta 1931.

Lähteet:
Julius Krohn, Maximilian Aukusti Myhrberg. Porvoo 1881.

https://raahenmatkailuoppaat.fi/data/documents/raahenpoikamr.pdf Raahen poika - Sakari Topelius ja August Maximilian Myhrberg. Marja-Liisa Röyskö.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ruotsalaisia ruotusotilaita Sydän-Hämeessä

Sydän-Hämeen Lehti Julkaistu 19.1.2019 10:42 Ruotsalainen ruotusotilas; asuna harmaa sarkatakki, pukinnahkahousut ja kolmikolkkahattu. Aseena yli metrin mittainen painava ”tussari”, eli vanhanajan kivääri, jossa oli piilukko. (Museovirasto) Syksyllä 1721 Suomeen saapui tuhansia uusia ulkomaalaisia. Suuri Pohjan sota oli syönyt miehiä Ruotsin armeijan suomalaisista joukko-osastoista. Rapakuntoista sotaväkeä täydentämään lähetettiin ruotsalaisia ruotusotilaita. Niin sanottuja lainasotilaita, joita oli kaikkiaan lähes 2400 miestä, ripoteltiin niin Uudellemaalle, Satakuntaan, Varsinais-Suomeen, Hämeeseen kuin Savoon. Sotilaista neljännes asettui 42 hämäläispitäjään, suurimmaksi osaksi Etelä-Hämeeseen, lukuisia sotilaita myös Sydän-Hämeeseen. Sotilaat olivat maaseudun poikia Etelä- ja Keski-Ruotsista. Arviolta joka kolmas oli naimisissa. Suurin osa vaimoista ei kuitenkaan tullut Suomeen ja perheenyhdistämisistä on vain muutama tapaus tiedossa Hämeessä. Maaseudulla naimattomia na

Kaikille Pöperö-Maijoille ja Pöhkö-Jukille

Vaahteramäen Eemeli-kirjoissa köyhien elämä oli karua ja yhteiskunnalliset erot maalaisyhteisössä silmin havaittavissa. Kun Kissankulmassa järjestettiin kinkereitä notkuvien pöytien ääressä, järsivät vaivaistalon vanhukset leivänpaloja.  Astrid Lindgren kuvaa 1800-luvun loppupuolen maaseudun vähäosaisia ja tarinoissa on selvä yhteiskunnallinen viesti. Astrid Lindgren sai idean Eemeli-kirjoihinsa isänsä lapsuudenmuistoista Smoolannissa. Suomessa ensimmäiset vaivaistalot perustettiin 1880-luvulla ja Ruotsissa niitä oli jo aiemmin. Vaivaistaloihin koottiin pitäjän huonokuntoisimmat ja työhön kykenemättömät, eli vanhukset, sairaat ja vammaiset. Tällainen oli myös Kissankulman ja vaivaistalon väliä kulkenut Pöperö-Maija, jonka kautta kuulumiset Eemelin tempauksista kiirivät vaivaistaloon. Kirjan lukeneet tai televisiosta sarjaa seuranneet muistavat vaivaistalon asukkien ikimuistoisen joulujuhlan, kun Eemelin vanhemmat olivat lähteneet joulupäivänä kyläilemään ja lapset olivat jääne

Tulitikkuteollisuuden historiaa Karjalaisessa 13.7.2021

  Suomen ainoa itsenäinen tulitikkutehdas Tulitikku Oy aloitti toimintansa Jokelassa 1933 – tunnetuin tuote oli ”Trustivapaa Sampo-tikku” Jokelan tulitikkutehdas vuonna 1949  Kuva: Helsingin kaupunginmuseo 13.7.2021 10:02 Tuula Vuolle-Selki JAA Ruotsalainen  Ivar Kreuger  johti 1920-luvulla tulitikkutrustia tähdäten siihen, että saisi koko maailman tulitikkutuotannon haltuunsa. Kilpailijoita ostettiin, syötiin markkinoilta polkuhinnoilla tai viimeisenä keinona lähetettiin sabotoijia vahingoittamaan tehtaita ja niiden laitteita. Suomessakin kaikki tulitikkutehtaat menettivät vuonna 1927 ulkomaisen myyntivapauden, jolloin ne trustin kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella alistuivat tämän holhoukseen. Sopimus oli näin ollen Suomelle epäedullinen, koska Ruotsin tulitikkutrusti oli ”kuin pukki kaalimaan vartijana”, kirjoitti  Keski-Uusimaa -lehti vuonna 1933. Tuotteiden ulkomaille myynti tapahtui trustin kautta. Uusi Aura 15.1.1933  Kuva: Uusi Aura 1920-LUVUN LOPULLA  suomalaiset liikemieh