Lydian lukupiiri

Hollolan kappalaisen Carl Fredrik Björksténin poika Knut Oscar Arndt Björkstén (1823–1862) antautui sotilasuralle, mutta hänet tunnettiin myös siluettimaalarina. 1840-luvulla maalatut siluettikuvat ovat Björksténin suvun jäsenistä ja heidän perhekuntiinsa kuuluvista henkilöistä. Siluettien leikkaaminen oli 1800-luvun alussa muotia ja osa säätyläisten tapakulttuuria.  "Varjokuva" eli siluetti tuli tunnetuksi Ranskassa silloisen rahaministerin Étienne de Silhouette'n ansiosta. Hänen tiedetään koristaneen asuntonsa seiniä paperista leikatuilla aikalaistensa kuvilla ja niin nämä tummat ääriviivakuvat saivat nimityksen silhouette eli "suomeksi" siluetti. Siluetit olivat huokeasti valmistettavia ja niitä kutsuttiinkin aikanaan ”köyhän miehen miniatyyreiksi”. Suomessa kiersi 1700-luvun lopussa siluetin tekijöitä. Kaikista helpoin tapa valmistaa siluetteja oli piirtää tai lävistää kuvattavasta henkilöstä lankeavan varjon ääriviivat valkealle paperille ja leikata siihen ...

Akseli Gallen-Kallelan maalaus syytinkivanhuksesta matkasi Pariisin kautta Englantiin ja takaisin Suomeen 1908   Kun taidemaalari Akseli Gallen-Kallela palasi toiselta Pariisin matkaltaan Keuruulle talvella 1887, tapasi hän Jamajärven rannalla, syrjäisessä Ekolan torpassa Sauna-Juonaksena tunnetun syytinkivanhuksen. Gallen-Kallelan, kuten monien muidenkin taiteilijoiden mallit, jäivät yleensä anonyymeiksi. Henkilöitä tai taustoja ei selvitetty. Sittemmin on herännyt kiinnostus kansamiehinä ja -naisina olleiden mallien henkilöhistoriaan. Näin ollen tiedämme jotain myös Ekolan torpan saunakestistä. Syytinkivanhus Sauna-Juonaksesta tuli Gallen-Kallelan Ensiopetus -sarjan keskushahmo. Näyttely matkasi Helsingistä Pariisiin ja Englannin kautta takaisin Suomeen 1908. Ekolan torpassa Akseli Gallen-Kallela teki talvella 1887 laajan sarjan hahmotelmia ja kaksi suurin piirtein samankokoista öljymaalausta: Talonpoikaiselämää ja Ensiopetus . Gallen-Kallelan ajatukset liikkuivat Eko...

Tuomas Ragvaldinpoika (6. 12. 1724 Tyrvää – 14. 3.1804 Loimaa) oli virsirunoilija ja arkkiveisujen tekijä. Hän oli aikansa merkittävin talonpoikais- ja arkkivirsirunoilija sepittäen niin henkilö-, hää- ja hautajaisrunoja kuin kruunajais- ja hyvän matkan toivotusrunoja kuninkaallisille. Tyrvään Laukulasta kotoisin olleen Tuomas Ragvaldinpojan vanhemmat olivat Lipun talon omistaja kuudennusmies Ragvald Hansinpoika ja Margareta Erkintytär. Tuomas Ragvaldinpoika kärsi synnynnäisestä huuli- ja kitalakihalkiosta, mikä vamma ei ollut mitenkään harmiton, sillä se teki hänen puheestaan honottavaa ja vaikeasti ymmärrettävää sekä myös vaikutti hänen ulkonäköönsä. Kaiken lisäksi kuumesairaus rampautti hänet nuorena eikä Tuomas kyennyt ruumiilliseen työhön. Vuonna 1763 Tuomas Ragvaldinpoika lähti Turkuun, jossa hänen huulihalkionsa leikattiin. Leikkaus vaati potilaalta paljon, mutta se onnistui. Tuomas laati tästä operaatiosta 50-säkeistöisen arkkiveisun Sen Wielä wirhellisen Ilo-Weisu , joka o...

Raahella on oma mielenkiintoinen historiansa ottaen huomioon, että kyseessä on pieni merenrantakaupunki Oulun kupeessa. Vuosina 1997-1998 kaupunki tuli tutuksi opiskellessani siellä. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka moni suomalaisista taisteli Kreikan vapaussodassa 1820-luvulla. Yksi heistä oli August Maximilian Myhrberg. August Maximilian Myhrberg, oikeammin Matts August Myhrberg, syntyi 24. heinäkuuta 1797 Raahessa. Myhrberg oli upseeri ja sotilas, joka tuli tunnetuksi seikkailuistaan vapaustaistelijana eri puolilla Eurooppaa. Myhrbergin seikkailut ovat tulleet tutuksi Sakari Topeliuksen kertomuksessa Poika Raahesta kirjassa Lukemisia lapsille. Matts August Myhrberg syntyi Raahessa tullinhoitaja ja kapteeni Anders Gustaf Myhrbergin ja Kristina Soveliuksen kuusilapsiseen perheeseen. Isä oli Raahen ensimmäinen tullinhoitaja kaupungin saatua tapulikaupunki- ja meritullioikeudet 1791. Puoli vuotta myöhemmin pariskunta avioitui ja muutti Kristina Soveliuksen isän rakennutta...

Erinomaisen vähän sitä oli, vaan juuri siksi ansaitseekin Sofia Lybecker, että me nykyajan ihmiset, me nykyajan naiset, hetkisen pysähdymme hänen elämäntarinaansa kuulemaan ja hänen elämäntyöstään oppimaan, kirjoittaa Naisten Ääni 1917, kun maamme vanhimman suomenkielisen käsi- ja taideteollisuusopiston perustajan kuolemasta oli kulunut 70 vuotta. Sofia Lybecker, o.s. Franzén, syntyi Raahessa joulukuun 27 päivänä 1816 kauppaneuvos Zachris Franzénin ja hänen ensimmäisen vaimonsa, Johanna Langin tyttärenä. Äiti kuoli jo varhain tyttären ollessa vasta 10-vuotias. Jo nuorena Sofia päätti kaksi asiaa: hän perustaisi koulun köyhälistön tyttärille eikä koskaan ottaisi itselleen puolisoa. Viimeistä lupausta hän ei pystynyt pitämään, ensimmäisen kyllä. Sofia Franzénin lapsuudenkoti oli rikas, sivistynyt ja henkevä. Kerrotaan, että perheenpää lausui mielellään runoja, jotka olivat hänen itsensä kirjoittamia tai runoilijaveljen tuotantoa. Uskonnollisuus antoi oman lisänsä lasten kasvatuksee...

Juutalaisten joukkotuhosuunnitelmien toimeenpanosta vastannut natsijohtaja Heinrich Himmler vieraili Suomessa kaikessa hiljaisuudessa kesällä 1942. Asevelimaan toiseksi korkein johtaja viipyi maassa poikkeuksellisesti yli viikon, tapasi kaikki tärkeimmät suomalaispäättäjät ja teki tuttavuutta muihinkin suomalaisiin. Sydän-Hämeen hiekkateillä käytiin myös legendaariset takapenkkikeskustelut koskien Suomessa oleskelevia juutalaispakolaisia. Himmler saapuu Suomeen keskiviikkona 29. heinäkuuta 1942 suoraan Tallinnasta Junkers 52 -mallisella lentokoneella.  Tiistai 4. elokuuta muodostuu Himmlerin Suomen-loman merkittävimmäksi päiväksi. Se tiedetään, että kello 10 aamulla pääministeri Jukka Rangellin auto kaartaa Tyrvännön Petäyksen huvilan pihaan, jossa Himmler oli seurueineen lomaillut. Kahden auton seurue ottaa suunnakseen Kangasalan Vehoniemen harjun. Sen puisesta näkötornista avautuvia järvinäköaloja Himmler kehuu suurenmoisiksi. Automatka pitkin mutkaisia ja pöllyä...

Kostianvirran läheisyydessä Pälkäneellä sijaitsee Kenraalinkivi muistutuksena isonvihan aikaisesta tapahtumasta, jossa venäläinen kenraali sai surmansa ison kiven päällä istuessaan. Ei ole selvää, että mistä tai keneltä historiantutkija Emmy Stenbäck (1878-1947) oli oheisen tarinan isonvihan aikaisesta Kenraalinkivestä kuullut tai sen kopioinut. Historiantutkija Emmy Stenbäck työskenteli opettajattarena sekä Valtionarkiston piirtäjänä avioituen vuonna 1910 professori Oskar Fredrik Hultmanin kanssa. Emmy Stenbäck Kotiseutu-lehdessä 1.5.1910. Amiraali Feodor Apraksinin johtamat venäläiset sotajoukot nousivat maihin Helsinkiin toukokuun alussa 1713. Ruotsin armeijan Suomen joukkojen komentaja, kenraali Georg Lybecker, luovutti rannikon taisteluitta ja veti joukkonsa Hämeeseen. Hänet erotettiin nopeasti tehtävästään ja korvattiin aktiivisemmalla Carl Gustaf Armfeltilla. Tämä määräsi sotilaansa puolustusasemiin eri puolille Pirkanmaata estääkseen venäläisten pääsyn Suomen sisäosii...