Lydian lukupiiri

Unkarilainen kielentutkija Antal Reguly (1819–1858) oli alun perin koulutukseltaan lakimies. Opintomatkallaan Tukholmassa vuonna 1839 tapasi hän suomalaisen historiantutkijan ja sanomalehtimiehen, A. I. Arwidssonin. Keskustelut suomen ja unkarin oletetusta kielisukulaisuudesta saivat Antal Regulyn tutkimaan äidinkielensä sukujuuria tarkemmin. Reguly jätti lakimiehen uran ja matkusti Suomeen opiskellakseen kieltä ja kulttuuria. Hänestä tuli myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ensimmäinen unkarilainen jäsen. (Lähde: http://sziberia-neprajz.blog.hu/2013/03/21/udvozlunk_a_blog_hu-n_12922) Piirilääkäri Wolmar Schildtin vieraana Jyväskylän piirilääkäri, Wolmar Schildt, tapasi 21-vuotiaan, unkarilaisen kielentutkijan Helsingissä ja kutsui tämän useiksi kuukausiksi lapsuudenkotiinsa. Suomen kieltä oppiakseen Reguly vietti keväällä 1840 pari kuukautta Schildtin luona. Samaan aikaan Rautalammilla kirjoitti runojaan ruotuvaivainen, Juhana Ihalainen, jonka suojelija piirilääkäri Schil...

Ruotsin Akatemian jäsen Horace Engdahl ja sarjakuvataiteilija Liv Srömquist vierailevat heille tärkeissä kulttuurihistoriallisissa paikoissa Euroopassa. Kyseessä on YLE Femin uusi kuusiosainen sarja Livin ja Horacen Eurooppa.  Ensimmäisenä on vuorossa Kööpenhamina. Matka alkaa hautausmaalta, johon on haudattuna tunnettu tanskalainen filosofi, Søren Kierkegaard. Søren Kierkegaard syntyi toukokuussa 1813 Kööpenhaminassa. Hänen isänsä oli raskasmielinen, ankara ja vahvasti uskonnollinen. Kierkegaardin uskonnollissävytteinen filosofia ei koskaan kertonut, miten meistä tulee onnellisia, vaan miten meidän tulee elää. Ihmisen tulee tuntea vastuunsa ja myös tehdä uhrauksia. 27-vuotiaasta Søren Kierkegaardista tehty piirros Samalta hautausmaalta löytyy  myös itsemurhan tehneen ruotsalaisen kirjailijan Victoria Benedictssonin (1850–1888) hauta. Victoria Benedictssonin ei sopeutunut asemaansa; hän oli tyytymätön sukupuoleensa, avioliittoonsa, äitiyteensä.  Victoria käytti ki...

Osallistuin pohjoismaiseen työväen- ja sosiaalihistorian konferenssiin Reykjavikissa marraskuun lopussa. Vähäisen vapaa-ajan käytin tutustumalla Reykjavikiin, josta oli mahdollisuus tehdä myös muutamasta tunnista useampiin päiviin kestäviä bussimatkoja muualle Islantiin. Pääkaupunki Reykjavik ei ole suuren suuri kaupunki ja ns. perinteisiä turisteille tarkoitettuja kohteita kuten museoita on vähän. Luonto ja geysirit ovat Islannin varsinaiset houkuttimet. Marraskuinen Reykjavik ei ollut kauneimmillaan ja yleisnäkymä oli harmaata ja tasaista. Laavan peittämät maisemat ja järvet toivat mieleen näkemäni kuvat Siperiasta ja Pohjois-Venäjältä. Reykjavikin näkyvin turistikohde on Hallgrímskirkja (Hallgrímurin kirkko), joka on nimetty islantilaisen runoilijan ja papin Hallgrímur Péturssonin mukaan. Kirkko yltää 74,5 metrin korkeuteen, ja se on Islannin korkein rakennus. Hotellini sijaitsi kirkon vieressä keskusta-alueella, ja ehdin ottaa muutaman kuvan kirkosta ulkoapäin. Hallgrím...

Saiturin joulu on Charles Dickensin kertomus itsekkäästä saiturista nimeltä Scrooge. Aattoyönä joulun henget ilmestyvät kummittelemaan kitupiikille hänen tekemistään vääryyksistä. Ehtiiko saituri vielä korjata pahat tekonsa? Jouluinen tarina kertoo oikeudenmukaisuudesta. Saiturin joulu tunnetaan myös nimellä Joululaulu, Jouluaatto. Ensipainos julkaistiin 1843. Scrooge ei pidä ihmisistä, ei kilteistä, iloisista eikä köyhistä. Eikä joulusta. Hänen alaisensa Bob Cratchit työskentelee sisukkaasti hänen alaisenaan, vaikka onkin ylityöllistetty ja alipalkattu. Scroogen työpaikalle saapuu kaksi herraa, jotka keräävät rahaa köyhille, mutta he saavat poistua paikalta ilman kolikon kolikkoa. Myös Scroogen sukulaispoika Fred saapuu paikalle ja pyytää Scroogea jouluaterialle, mutta hänet käännytetään ovelta töykeästi. Tarinaa on esitetty teattereissa ja siitä on tehty elokuvia. Aihe on ajaton ja sopivasti opettavainen - etenkin joulun alla. Joulun aikaan järjestetään enemmän ja vähemmän spon...

Suomi vuonna 1626. Kartalla näkyy myös Sahalahti (Sahalax), josta ”Ukko Kärkäs” 1530-luvun lopussa lähti vaeltamaan poikiensa kanssa kohti Rautalammia (Rautalambi). Kulkemista helpottivat hyvät vesireitit. Lähde: Pohjoismaat, Yleiskartta: 1626 (Heikki Rantatupa, Historialliset kartat. Jyväskylän yliopisto). Lue koko juttu:  Sydän-Hämeen lehti 14.11.2016

KUVA: NUPUKIVIMIESTEN MUISTOMERKKI, 1978 Heikki Häiväoja punainen graniitti Allintie, Kotka Katujen päällystäminen nupukivillä alkoi jo 1800-luvun puolella ja oli vilkkaimmillaan 1930-luvun alussa. Kiveämiset olivat pääasiassa työttömyystöitä. Nupukiviä teetettiin pulavuosina 1929-1935 valtion hätäaputyönä. Kotkassa nupukivityömaat oli kyseisinä vuosina suurin työllistäjä. Kotkassa on nupukivipäällysteisiä katuja ollut yhteensä yli 10 kilometriä. Vuonna 1976 ehdotti Kotkan kaupunginhallitus siirrettäväksi Toivo Pekkasen muistomerkin suunnittelua ja hankintaa varten tarkoitetuista varoista nupukivimiesten muistomerkin toteuttamiseen. Muistomerkki tilattiin Heikki Häiväojalta ja sijoituspaikaksi valittiin vanha nupukivityömaa-alue Metsolassa Allintien reuna-alueella Langinkosken koulun ja Sipintien väliin. Veistos kuvaa nupukiven irrottamista suuresta kivitangosta ja se paljastettiin 17.5.1978. Lähde: JULKISET TAIDETEOKSET KOTKASSA

Vanhempiensa mukana Oulusta Michiganiin muuttanut Oscar J. Larson oli ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa suomalainen, joka on päässyt Yhdysvaltain kongressiin. Larson valittiin republikaanien listoilta Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneen jäseneksi kahdeksi kaudeksi 1920 - 1924. Samaan aikaan kongressin jäsenenä oli myös kolme ruotsalaista edustajaa. Isä Lassi Väänänen lähti vuonna 1872 siirtolaiseksi - ajan tavan mukaan kaivostöihin Amerikkaan. Äiti matkusti kahden poikansa kanssa 1876 New Yorkiin ja sieltä edelleen Pohjois-Michiganin Calumetiin. Larson-nimen selittää tiettävästi se, että kaivoksen työnjohtaja merkitsi englanninkieliselle vaikean Väänäsen tilalle kirjoihinsa Larsonin. Oscar kävi high schoolin kotiseudullaan ja suoritti Master of Arts -tutkinnon monien suomalaissiirtolaisten suosimassa Valparaison yliopistossa Indianassa. Lakimiehen tutkinnon hän suoritti Michiganin yliopistossa 1894 - oletettavasti ensimmäisenä suomalaisena Yhdysvalloissa. Oikeistopoliit...