Siirry pääsisältöön

Unkarilainen kielitieteilijä Antal Reguly ja kansanrunoilija Juhana Ihalainen


Unkarilainen kielentutkija Antal Reguly (1819–1858) oli alun perin koulutukseltaan lakimies. Opintomatkallaan Tukholmassa vuonna 1839 tapasi hän suomalaisen historiantutkijan ja sanomalehtimiehen, A. I. Arwidssonin. Keskustelut suomen ja unkarin oletetusta kielisukulaisuudesta saivat Antal Regulyn tutkimaan äidinkielensä sukujuuria tarkemmin. Reguly jätti lakimiehen uran ja matkusti Suomeen opiskellakseen kieltä ja kulttuuria. Hänestä tuli myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ensimmäinen unkarilainen jäsen.

(Lähde: http://sziberia-neprajz.blog.hu/2013/03/21/udvozlunk_a_blog_hu-n_12922)

Piirilääkäri Wolmar Schildtin vieraana

Jyväskylän piirilääkäri, Wolmar Schildt, tapasi 21-vuotiaan, unkarilaisen kielentutkijan Helsingissä ja kutsui tämän useiksi kuukausiksi lapsuudenkotiinsa. Suomen kieltä oppiakseen Reguly vietti keväällä 1840 pari kuukautta Schildtin luona. Samaan aikaan Rautalammilla kirjoitti runojaan ruotuvaivainen, Juhana Ihalainen, jonka suojelija piirilääkäri Schildt oli. Monet Ihalaisen runot ovat säilyneet Schildtin taltioimina, joiden vastineeksi Ihalainen sai niin lääkkeitä kuin paperia ja mustetta.  Ihalaisen kuoleman jälkeen Schildt suomensi sukunimensä Kilpiseksi; Juhanan aikaan hän oli kuitenkin vielä Schildt – Chilti siunattu Jumalan.

Piirilääkäri Wolmar Styrbjörn Schildt (1810-1893)


Kansanrunoilija Juhana Ihalaista tapaamassa

Wolmar Schildtin välityksellä Antal Reguly kuuli myös Juhana Ihalaisesta, Rautalammin liikuntakyvyttömästä runoniekasta. Kun Schildtin vastaanotolla kävi rautalampilainen talonpoika, oli Reguly udellut tältä Ihalaisesta ja ilmaissut toiveensa nähdä tämän kirjoituksia. Viesti ehti kiiriä Ihalaisen korviin, tosin niin epämääräisesti, että Ihalainen tiedusteli Schildtiltä asian todellista laitaa:
Juhana kirjoittaa Wolmar Schildtille toukokuussa 1840:

Korkijast Kunnioiteltava Herra Toktor Schildt ja Herra Reguly
…Tiettä vieläkö Se Herra viipy Kauvan siellä ja mikä Hänen virka on. Josma saisin Sattumaan Että virtehen vetäisi, älkätten vihastuko gerjäläisen päällen. Näin Rukoilen Tällä Rautalammin Häyrilän posti Talon Savuisesta Saunasta Se 23 Toukoku 1840 Ruotuvaivanen Johan Ihalainen

Näin kirjoittaa Antal Reguly vuonna 1840: Sanoin aikovani käydä Korhosen luona (kansanrunoilija Paavo Korhonen). Tahtoisin kernaasti piirtää hänen kuvansa, jos vain minulla olisi enemmän luottamusta taitooni. Ihalaisen kanssa olen kirjallisessa yhteydessä. Kohta tännetulon jälkeen Schildtin luona kävi sairas talonpoika Rautalammilta – hän puhui paljon Ihalaisesta – ja minä mainitsin haluavani nähdä joitakin hänen käsialoistaan – hän kuuluu kirjoittaneen useita naurettavia juttuja kotikylänsä naurettavista tapahtumista. 

Tiedetään, että Antal Reguly olisi päässyt myös tapaamaan kansanrunoilija Juhana Ihalaista kesän kynnyksellä vuonna 1840. Kansanrunoilija oli jo tuolloin sänkyyn sidottu, nälän ja riisitaudin runtelema mies, joka asui talollisten saunanloukoissa. Hän kirjoittaa alati, ja hänen suurimpia menojaan on paperin ostaminen – hän saa tuskin pysymään sulan kädessään – kuitenkin hän kirjoittaa ja todella hyvää – hän on ruumiiltaan niin rujo, että ei kykene sillä tekemään mitään…, kertoo Antal Reguly.

Antal Regulyn matkat Pohjois-Euroopassa ja Venäjällä

Keski-Suomesta Antal Reguly suunnitteli jatkavansa matkaa Iisalmeen. Täältä hän aikoi suunnata Lappiin: 24:nteen kesäkuuta, jolloin tuolla ei aurinko ollenkaan laske, aion kiivetä aina vain pohjoisemmaksi. Sitten käännyn takaisin ja palaan heinäkuun loppuun mennessä Helsinkiin ja aloitan kotimatkan ollakseni lokakuun lopulla kotona. 

Vaativat kenttätyömatkat suomalais-ugrilaisten kansojen pariin veivät Antal Regulyn voimat, eikä Kalevalan unkarinnoksestakaan toteutunut kuin osa. Koska Reguly kuoli varsin nuorena, 39-vuotiaana, suurin osa hänen keräämästään materiaalista jäi muiden julkaistavaksi:

Lähteitä:

Matkalla tutkijaksi. Unkarilaisen Antal Regulyn kirjeitä vuosilta 1839-1840. Toimittaneet ja suomentaneet Viljo Tervonen ja Liisa Rumohr-Norio. SKS. Vammala 2006.

Juhana Ihalainen: Runoja; toim. Vihtori Laurila. Peuran museosäätiö, Rautalampi 1962.
http://kalevalamaailmalla.kalevalaseura.fi/antal-reguly/

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Heinrich Himmlerin vierailu Luopioisissa kesällä 1942

Juutalaisten joukkotuhosuunnitelmien toimeenpanosta vastannut natsijohtaja Heinrich Himmler vieraili Suomessa kaikessa hiljaisuudessa kesällä 1942. Asevelimaan toiseksi korkein johtaja viipyi maassa poikkeuksellisesti yli viikon, tapasi kaikki tärkeimmät suomalaispäättäjät ja teki tuttavuutta muihinkin suomalaisiin. Sydän-Hämeen hiekkateillä käytiin myös legendaariset takapenkkikeskustelut koskien Suomessa oleskelevia juutalaispakolaisia. Himmler saapuu Suomeen keskiviikkona 29. heinäkuuta 1942 suoraan Tallinnasta Junkers 52 -mallisella lentokoneella.  Tiistai 4. elokuuta muodostuu Himmlerin Suomen-loman merkittävimmäksi päiväksi. Se tiedetään, että kello 10 aamulla pääministeri Jukka Rangellin auto kaartaa Tyrvännön Petäyksen huvilan pihaan, jossa Himmler oli seurueineen lomaillut. Kahden auton seurue ottaa suunnakseen Kangasalan Vehoniemen harjun. Sen puisesta näkötornista avautuvia järvinäköaloja Himmler kehuu suurenmoisiksi. Automatka pitkin mutkaisia ja pöllyä...

Kaikille Pöperö-Maijoille ja Pöhkö-Jukille

Vaahteramäen Eemeli-kirjoissa köyhien elämä oli karua ja yhteiskunnalliset erot maalaisyhteisössä silmin havaittavissa. Kun Kissankulmassa järjestettiin kinkereitä notkuvien pöytien ääressä, järsivät vaivaistalon vanhukset leivänpaloja.  Astrid Lindgren kuvaa 1800-luvun loppupuolen maaseudun vähäosaisia ja tarinoissa on selvä yhteiskunnallinen viesti. Astrid Lindgren sai idean Eemeli-kirjoihinsa isänsä lapsuudenmuistoista Smoolannissa. Suomessa ensimmäiset vaivaistalot perustettiin 1880-luvulla ja Ruotsissa niitä oli jo aiemmin. Vaivaistaloihin koottiin pitäjän huonokuntoisimmat ja työhön kykenemättömät, eli vanhukset, sairaat ja vammaiset. Tällainen oli myös Kissankulman ja vaivaistalon väliä kulkenut Pöperö-Maija, jonka kautta kuulumiset Eemelin tempauksista kiirivät vaivaistaloon. Kirjan lukeneet tai televisiosta sarjaa seuranneet muistavat vaivaistalon asukkien ikimuistoisen joulujuhlan, kun Eemelin vanhemmat olivat lähteneet joulupäivänä kyläilemään ja lapset olivat j...

Kangasalan terveyslähde

Syntymäpitäjäni Kangasala oli suosittu matkailukohde jo 1700-luvulla. Kuohunharjun kupeessa Kuohunlahden rannalla sijaitsevan Kuohunlähteen vedellä uskottiin olevan parantavia vaikutuksia. Kylpylämatkailun kultakausi Kangasalla kesti noin sata vuotta, 1700-luvun puolesta välistä 1840-luvulle. Lähde oli tunnettu kautta maan ja perimätiedon mukaan Kangasalan kaivolle tuli matkailijoita Ruotsista, Saksasta ja jopa Italiasta asti. Kirkkojärvi ja sen pieni lahti, Kuohunlahti, sijaitsevat aivan Kangasalan kirkonkylän tuntumassa. Kuohun-harjun nimen otaksutaan tulleen harjun rinteessä sijainneesta lähteestä. Lähteen vesi pulppusi, se suorastaan ikään kuin kuohui, harjun rinteestä. Kangasalan terveyslähteestä on käytetty useita muitakin nimityksiä: Elämänlähde, Prunni ja lopulta muun käytön loputtua sitä nimitettiin Pyykkilähteeksi. Lähteen sijainnista on säilynyt ainakin kaksi karttaa. Toinen on vuodelta 1796 ja toinen 1800-luvun alkupuolelta. Kylpyläkulttuuri oli suosittua 1700-ja 1800...