Lydian lukupiiri

Terve veli! Sydämelliset kiitokset kirjeestäsi, jonka olen jo aikoja sitten saanut, mutta johon en ole jaksanut ennemmin vastata, sillä olen ollut sellaisessa heikkoustilassa, että jok`ainoa hetki tunnen tuhon tulevan. Tänään en jaksanut mennä töihin ja joutessani ryhdyin Sinulle kirjettä laatimaan. Kysyt, olenko vielä tehtaalla työssä. Siellä olen, enkä pääse pois. Olen jo niin tottunut tehtaan jyrinään, koneiden ropinaan, etten voi muuttaa työmaata. Olen ruumiillisesti heikko, tauti on vienyt viimeiset voimani. Lääkäri sanoi pari vuotta sitten, että jos pääsisin Punkaharjulle lepäämään, niin voisin vielä parata, ja se kirvelee nyt mieltäni, sillä minä en halua kuolla, mutta minä en sinne pääse. Minulla ei ole varoja, jokapäiväisen leipäni hankin vaivaloisesti kätteni työllä ja siitä ei ole säästöä karttunut. Minun täytyy jäädä kuolemaan, kuolemaan kurjuudessa, vaikka voisin päästä elämään, jos minulla olisi rahaa. Kirottua! - Ja minulla ei sitä ole, ei yhtään! Ymmärrät hyvin, m...

Salattu, hävetty, vaiettu, eli miten tutkia piilossa olevia ilmiöitä Historiantutkijalle salattujen ja hävettyjen aiheiden tutkiminen on aina haasteellista. Näitä piilossa olevia ilmiöitä ei Antti Häkkisen ja Mikko Salasuon toimittamassa kirjassa pohdita, vaan ennen kaikkea sitä, miten niitä tutkitaan. Lähtökohtana ovat kirjoittajien omat tutkimuskokemukset. Miten tutkia  huumeita, rasismia, homoseksuaalisuutta, aborttia ja lastensuojelun ongelmia.. Marginaalisten ilmiöiden suurin ongelma on aineistojen puuttuminen. Toinen ongelma on pirstaleisten, epäsuorien ja muutoin ongelmallisten aineistojen analysointi. Miten on mahdollista päästä median tai asiantuntijoiden tarjoaman näkemyksen taakse, ohittaa moraalisen paniikin synnyttämät näköharhat mutta myös ylittää pintatason tulkinnat. Monitieteinen tutkimus koostuu yhdeksästä itsenäisestä artikkelista. Historiantutkimuksen näkökulma on vahvasti esillä. Onkin aiheellista kysyä, millaista tietoa meillä olisi menneestä, jos kaikki ...

Calumetin kuparikaupungista Suomeen lähetetyt kupariset joulukortit sisältävät niin suomalaista kuin amerikkalaista jouluperinnettä.  Suomalaisista kuparisaaren kävijöistä kerrotaan myös Laitasaari-blogissa (Tietoja Amerikan kävijöistä?) http://www.laitasaari.fi/tietoja-amerikan-kavijoista/

Kuuromykkäinlehti 1.10.1909 nro 10 sivu 6

Calumetin paniikki (engl. Italian Hall disaster tai 1913 Massacre) oli jouluaattona 1913 Yhdysvalloissa sijaitsevassa Calumetin kaivoskaupungissa tapahtunut joukkopaniikki, jossa sai surmansa 73 ihmistä. Onnettomuus sattui kaupungin amerikanitalialaisten kokoontumispaikassa. Italian Hall -nimisen kaksikerroksisen rakennuksen yläkertaan oli kokoontunut lakkoilevien kaivostyöläisten lapsia heille hyväntekeväisyytenä järjestettyyn joulujuhlaan. Paikalla oli yhteensä yli 700 henkeä.Kesken juhlien tuntemattomaksi jäänyt mies avasi yläkertaan vievän portaikon oven ja huusi rakennuksen olevan liekeissä. Mitään tulipaloa ei kuitenkaan todellisuudessa ollut. Paniikkiin joutuneet lapset ryntäsivät portaikkoon, joka oli rakennuksen ulkoseinällä olleiden palotikkaiden lisäksi ainoa tie ulos. Alakertaan ensimmäisenä ehtineet lapset eivät saaneet ovia auki, vaan joutuivat takaa tulevien puristukseen ja tallomiksi. Kuolonuhrien joukossa oli 50 amerikansuomalaista, 13 kroatialaista, 7 slovenialaista s...

Historiallinen Aikakauskirja 1905 N:o 6

Myötäjäisistä säädettiin vuoden 1734 lain naimakaaren 16. luvussa, joka oli voimassa aina vuoden 1929 avioliittolakiiin saakka. Avioituvien tyttärien kohdalla osuus kotitilasta kuitattiin antamalle heille myötäjäiset. Yleensä naiset perivät rahaa,  miespuoliset kiinteää omaisuutta. Tulevalle puolisolle naisen myötäjäiset eivät olleet vähäpätöinen seikka, sillä käytännössä miehellä oli oikeus naisen perintöosaan. Suomalaisessa talonpoikaisyhteisössä myötäjäissopimukset, myös suulliset, olivat sitovia, ja niiden rikkomisesta saattoi joutua käräjille, kuten kävi Sääksmäen Roukon tilan isännän Johan Leonhard Pastellin 1860-luvun lopun nälkävuosina. Pastell oli luvannut tulevalle vävylleen 4000 hopeamarkan myötäjäiset kuuden prosentin vuosikorolla. Sopimus oli suullinen, mutta koska paikalla oli ollut todistajia, myös heitä kuultiin. Bonden Isak Isaksson Isomikkola från Käyrälä by i Akkas socken ansökte hos Guvernören i Tavastehus län om rusthållaren Johan Leonard Pastell Roukos frå...