Siirry pääsisältöön

Calumetin paniikki 1913

Calumetin paniikki (engl. Italian Hall disaster tai 1913 Massacre) oli jouluaattona 1913 Yhdysvalloissa sijaitsevassa Calumetin kaivoskaupungissa tapahtunut joukkopaniikki, jossa sai surmansa 73 ihmistä. Onnettomuus sattui kaupungin amerikanitalialaisten kokoontumispaikassa. Italian Hall -nimisen kaksikerroksisen rakennuksen yläkertaan oli kokoontunut lakkoilevien kaivostyöläisten lapsia heille hyväntekeväisyytenä järjestettyyn joulujuhlaan. Paikalla oli yhteensä yli 700 henkeä.Kesken juhlien tuntemattomaksi jäänyt mies avasi yläkertaan vievän portaikon oven ja huusi rakennuksen olevan liekeissä. Mitään tulipaloa ei kuitenkaan todellisuudessa ollut. Paniikkiin joutuneet lapset ryntäsivät portaikkoon, joka oli rakennuksen ulkoseinällä olleiden palotikkaiden lisäksi ainoa tie ulos. Alakertaan ensimmäisenä ehtineet lapset eivät saaneet ovia auki, vaan joutuivat takaa tulevien puristukseen ja tallomiksi. Kuolonuhrien joukossa oli 50 amerikansuomalaista, 13 kroatialaista, 7 slovenialaista sekä 3 italialaista. (Wikipedia). Tapahtumien taustalla oli kaivosalueen lakkoaalto, jota oli yritetty taltuttaa jopa kansalliskaartin avulla (HS 16.2.2014).

Copper Country, suomeksi Kuparisaari, Michiganissa oli yksi maan merkittävimmistä kuparikaivosalueista. Seudun kaupungeista Hancockissa ja Calumetissa suurimman etnisen siirtolaisryhmän muodostivat suomalaiset. Kuparisaaren suomenkielinen sanomalehti Työmies toimi järjestäytyneiden kaivosmiesten ja sosialistien äänitorvena. Lehti syytti turmasta kaivosyhtiötä ja väitti sen tahallaan aiheuttaneen massamurhan. Syytökset johtivat lehden johdon pidättämiseen.

YLE:n Veristä kuparia -dokumentti käy läpi tapahtumia amerikansuomalaisen kirjailijan Steve Lehton kertomana. Hän on kirjoittanut tapahtumista kirjan. Ohjelmassa kuullaan mm. amerikkalaisen folklaulaja Woody Guthrien kappale 1913 Massacre.

Isosetäni, Kustaa Vuolle, oli yksi Calumetin kuparikaivoksessa työskennelleistä amerikansuomalaista. Hän oli tullut Kanadan kautta siirtolaiseksi Michiganiin 1913 ja asettunut monien suomalaisten tavoin Calumetiin. Kustaa, John, Vuolle oli siis mukana koko maata järisyttäneessa tapahtumassa. Hän ei tapahtumista välittänyt tietoa Suomeen muuten kuin kertomalla, että työ oli likaista ja raskasta. Calumetista Suomeen lähetetyt kupariset joulukortit ovat säilyneet perheemme hallussa ja muistona kuparikaupungista.

Todellisuudessa lakkolaisten joulujuhlassa menehtyi 73, joista noin puolet lapsia ja nuoria. (lähde: The Labor and Working-Class History Association).


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Heinrich Himmlerin vierailu Luopioisissa kesällä 1942

Juutalaisten joukkotuhosuunnitelmien toimeenpanosta vastannut natsijohtaja Heinrich Himmler vieraili Suomessa kaikessa hiljaisuudessa kesällä 1942. Asevelimaan toiseksi korkein johtaja viipyi maassa poikkeuksellisesti yli viikon, tapasi kaikki tärkeimmät suomalaispäättäjät ja teki tuttavuutta muihinkin suomalaisiin. Sydän-Hämeen hiekkateillä käytiin myös legendaariset takapenkkikeskustelut koskien Suomessa oleskelevia juutalaispakolaisia. Himmler saapuu Suomeen keskiviikkona 29. heinäkuuta 1942 suoraan Tallinnasta Junkers 52 -mallisella lentokoneella.  Tiistai 4. elokuuta muodostuu Himmlerin Suomen-loman merkittävimmäksi päiväksi. Se tiedetään, että kello 10 aamulla pääministeri Jukka Rangellin auto kaartaa Tyrvännön Petäyksen huvilan pihaan, jossa Himmler oli seurueineen lomaillut. Kahden auton seurue ottaa suunnakseen Kangasalan Vehoniemen harjun. Sen puisesta näkötornista avautuvia järvinäköaloja Himmler kehuu suurenmoisiksi. Automatka pitkin mutkaisia ja pöllyä...

Kaikille Pöperö-Maijoille ja Pöhkö-Jukille

Vaahteramäen Eemeli-kirjoissa köyhien elämä oli karua ja yhteiskunnalliset erot maalaisyhteisössä silmin havaittavissa. Kun Kissankulmassa järjestettiin kinkereitä notkuvien pöytien ääressä, järsivät vaivaistalon vanhukset leivänpaloja.  Astrid Lindgren kuvaa 1800-luvun loppupuolen maaseudun vähäosaisia ja tarinoissa on selvä yhteiskunnallinen viesti. Astrid Lindgren sai idean Eemeli-kirjoihinsa isänsä lapsuudenmuistoista Smoolannissa. Suomessa ensimmäiset vaivaistalot perustettiin 1880-luvulla ja Ruotsissa niitä oli jo aiemmin. Vaivaistaloihin koottiin pitäjän huonokuntoisimmat ja työhön kykenemättömät, eli vanhukset, sairaat ja vammaiset. Tällainen oli myös Kissankulman ja vaivaistalon väliä kulkenut Pöperö-Maija, jonka kautta kuulumiset Eemelin tempauksista kiirivät vaivaistaloon. Kirjan lukeneet tai televisiosta sarjaa seuranneet muistavat vaivaistalon asukkien ikimuistoisen joulujuhlan, kun Eemelin vanhemmat olivat lähteneet joulupäivänä kyläilemään ja lapset olivat j...

Kangasalan terveyslähde

Syntymäpitäjäni Kangasala oli suosittu matkailukohde jo 1700-luvulla. Kuohunharjun kupeessa Kuohunlahden rannalla sijaitsevan Kuohunlähteen vedellä uskottiin olevan parantavia vaikutuksia. Kylpylämatkailun kultakausi Kangasalla kesti noin sata vuotta, 1700-luvun puolesta välistä 1840-luvulle. Lähde oli tunnettu kautta maan ja perimätiedon mukaan Kangasalan kaivolle tuli matkailijoita Ruotsista, Saksasta ja jopa Italiasta asti. Kirkkojärvi ja sen pieni lahti, Kuohunlahti, sijaitsevat aivan Kangasalan kirkonkylän tuntumassa. Kuohun-harjun nimen otaksutaan tulleen harjun rinteessä sijainneesta lähteestä. Lähteen vesi pulppusi, se suorastaan ikään kuin kuohui, harjun rinteestä. Kangasalan terveyslähteestä on käytetty useita muitakin nimityksiä: Elämänlähde, Prunni ja lopulta muun käytön loputtua sitä nimitettiin Pyykkilähteeksi. Lähteen sijainnista on säilynyt ainakin kaksi karttaa. Toinen on vuodelta 1796 ja toinen 1800-luvun alkupuolelta. Kylpyläkulttuuri oli suosittua 1700-ja 1800...