Vaiettua historiaa

Salattu, hävetty, vaiettu, eli miten tutkia piilossa olevia ilmiöitä

Historiantutkijalle salattujen ja hävettyjen aiheiden tutkiminen on aina haasteellista. Näitä piilossa olevia ilmiöitä ei Antti Häkkisen ja Mikko Salasuon toimittamassa kirjassa pohdita, vaan ennen kaikkea sitä, miten niitä tutkitaan. Lähtökohtana ovat kirjoittajien omat tutkimuskokemukset. Miten tutkia  huumeita, rasismia, homoseksuaalisuutta, aborttia ja lastensuojelun ongelmia.. Marginaalisten ilmiöiden suurin ongelma on aineistojen puuttuminen. Toinen ongelma on pirstaleisten, epäsuorien ja muutoin ongelmallisten aineistojen analysointi. Miten on mahdollista päästä median tai asiantuntijoiden tarjoaman näkemyksen taakse, ohittaa moraalisen paniikin synnyttämät näköharhat mutta myös ylittää pintatason tulkinnat.

Monitieteinen tutkimus koostuu yhdeksästä itsenäisestä artikkelista. Historiantutkimuksen näkökulma on vahvasti esillä. Onkin aiheellista kysyä, millaista tietoa meillä olisi menneestä, jos kaikki ristiriitaisia tunteita herättävä tai henkilökohtainen aineisto pyyhittäisiin aina pois. Jäisikö meille vain iloisia, onnellisia ja harmittomia kertomuksia? Tässä mielessä arkaa ja henkilökohtaista ongelmakenttää koskeva tutkimus voi itsessään olla jo eettinen teko nostaessaan omana aikanaan heikossa ja näkymättömässä asemassa olleiden ihmisten kokemusmaailman esille.

Antti Häkkinen ja Mikko Salasuo (toim.) Salattu, hävetty, vaiettu. Miten tutkia piilossa olevia ilmiöitä? Vastapaino & Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto 2015. Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 161. 346 s.

Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Hilja Pärssinen teki vuonna 1910 esitysehdotuksen lastenmurharangaistusten lieventämisestä. Lastenmurhat olivat vaikea yhteiskunnallinen ongelma, johon sovellettiin rikosoikeudellisesti mitä ankarimpia rangaistuksia. Naisten epätoivoisten tekojen syitä alettiin pohtia ensimmäisenä vasemmiston naiskansanedustajien aloitteesta. (Työläisnainen 17.3.1910)