Lydian lukupiiri

Tuulispää 1.6.1909 Yllä mainonnan valioita  vuosikymmenten takaa; esimerkkinä Tuulispää -lehden värillinen mainosliite vuodelta 1909 ja Erik Bruunin Jaffa-klassikko vuodelta 1959. Modernin mainonnan alkuvaiheet ulottuvat 1700-luvun Englantiin. Syitä - tai pitäisikö sanoa kulutusta lisääviä tarpeita - oli yhä enemmän. Muoti kaupallistui,  tupakan,saippuan, kynttilöiden, painotuotteiden ja oluen kulutus kasvoi selvästi. Lehdistön kehityksen myötä mainontaa laajeni kuluttajien pariin. Nykyaikaiset mainostoimistot ilmestyivät 1800-luvun lopussa ja myös mainosten ulkoasu muuttui.Tässä vaiheessa esimerkiksi monet taiteilijat saivat töitä mainosten ulkoasun suunnittelijoina. Suomalainen mainonta lähti liikkeelle Yhdysvalloista saadun esimerkin mukaan. Monia  mainosalan uranuurtajia  yhdisti oleskelu Yhdysvalloissa. Myös yksi Suomen ensimmäisistä mainostoimistoista oli Ford-automerkin mainontaa Suomen ja Viron markkinoilla hoitamaan vuonna 1925 perustettu yhdysva...

Tuulispää 1.6.1910

Hän-pronominin suvuttomuuden varhaisia kommentaattoreita on kieltenopettaja ja toimittaja  Ernst Lampén , joka omisti kirjassaan Kielipakinoita (1926) asialle luvun “Hän - hen”. Kuulemma tuntematon mieshenkilö oli ehdottanut hän-sanan rinnalle naissukupuolta ilmaisevaa pronominia “hen”. Lampén kannatti muutenkin sukupuolierottelua ja yhtyi ehdotukseen: “Hen-sana onkin niin kovin vieno ja siro sana, aivan niin kuin naisen tulisikin aina olla.” Hen-pronominin myötä kirjoittaminen olisi mukavaa, “kirjailijattaret ja kirjailijat” innostuisivat tekemään uusia romaaneja ja kääntäjienkin työ helpottuisi suuresti. (Mila Engelberg,  http://www.kielikukkanen.fi/2011/han_-_nainen_vai_mies_1111_4.html) Nykyään hän -sanan kanssa tuskailevat kääntäjien lisäksi monet äänikirjan lukijat. Suomen kielen sanat kun eivät erota feminiiniä maskuliinista. Historiasta löytyykin esimerkkejä, joita on käytetty naissanojen tuottamiseen: -tar ja -tär (näyttelijätär), -kko ja -kkö (karjakko), -ska ja -...

Niin paljon minä kärsinyt olen, monta kyyneltä vuodattanut, niin monta minä lempinyt olen, mutta yhtä vain rakastanut  (Muurari - sanat 1930-luvulta) SUOMALAISEN RAKKAUDEN HISTORIAA INTIIMISTI Lemmen ilot ja sydämen salat. Suomalaisen rakkauden historiaa  on Turun yliopiston professorin Kirsi Vainio-Korhosen ja Suomen historian dosentin Anu Lahtisen kirjoittama tietokirja, jossa käsitellään rakkautta keskiajalta tähän päivään. Vaikka teos keskittyy nimensä mukaisesti romanttiseen rakkauteen, on teoksessa vahvasti esillä esiaviolliseen ja aviolliseen rakastamiseen liittyvien tapojen kuvaus aikojen kuluessa. Koska painopiste on ajassa ennen vuotta 1850, on uuttakin tietoa nyt tarjolla. Kohteena on koko kansan kirjo – niin kreivittäret, mamsellit, papinlesket ja piiat kuin aatelisupseerit, virkamiehet ja kisällit. Rakkautta kuvataan lemmen iloja ja suruja kokeneiden kautta. Lähteinä on käytetty kirjeitä, päiväkirjoja, avioerodokumentteja, kansanperinnettä ja l...

Vammaisten äänioikeuden lyhyttä historiaa esittelevä kirjoitukseni julkaistiin Invalidiliiton lehden vaalinumerossa maaliskuussa 2015. Invalidityö 2 2015

Suomalainen Kansa 30.6.1908 - VAALIT LÄHESTYVÄT, OLETKO VALMIS? Työ 24.5.1907 -TARKISTA ÄÄNIOIKEUTESI!

YLE:n kulttuurisivuilla pohdittiin helmikuun alussa, miten vammaisuutta saa esittää viihteessä? Tiedemies Stephen Hawkingin elämästä tehty Kaiken teoria -elokuva on nostanut jälleen esiin kysymyksen, kuka vammautunutta ihmistä saa esittää viihdeteollisuudessa. Y mmärsinkö toimittajan kysymyksen väärin vai oliko se muuten huonosti asetettu, mutta eiköhän kyse ole ennen kaikkea siitä,  miksei vammainen voi esittää itseään viihdeteollisuudessa?  PKN:n mukaan menestyksen takana on neljä normaalia miestä, joilla on kehitysvamma. Kukaan meistä ei voisi kuvitella, että yhtyeestä kertovassa elokuvassa päähenkilöt olisivat muita kuin he itse.  P.S Sosiaalisessa mediassa on mm. keskusteltu euroviisujen muuttumisesta freak showksi...? Oikeat Freak Showt loppuivat sodan jälkeen lähes kokonaan - lainsäädännön ja asenteiden muutoksen myötä. Suomessa kiertävien sirkusten palkkalistoilla oli eri tavoin vammaisia vielä pitkälle sodan jälkeen.