Sydän-Hämeen Lehti
Julkaistu 19.1.2019 10:42
Ruotsalainen ruotusotilas; asuna harmaa sarkatakki, pukinnahkahousut ja kolmikolkkahattu. Aseena yli metrin mittainen painava ”tussari”, eli vanhanajan kivääri, jossa oli piilukko. (Museovirasto)
Syksyllä 1721 Suomeen saapui tuhansia uusia ulkomaalaisia. Suuri Pohjan sota oli syönyt miehiä Ruotsin armeijan suomalaisista joukko-osastoista. Rapakuntoista sotaväkeä täydentämään lähetettiin ruotsalaisia ruotusotilaita. Niin sanottuja lainasotilaita, joita oli kaikkiaan lähes 2400 miestä, ripoteltiin niin Uudellemaalle, Satakuntaan, Varsinais-Suomeen, Hämeeseen kuin Savoon. Sotilaista neljännes asettui 42 hämäläispitäjään, suurimmaksi osaksi Etelä-Hämeeseen, lukuisia sotilaita myös Sydän-Hämeeseen. Sotilaat olivat maaseudun poikia Etelä- ja Keski-Ruotsista. Arviolta joka kolmas oli naimisissa. Suurin osa vaimoista ei kuitenkaan tullut Suomeen ja perheenyhdistämisistä on vain muutama tapaus tiedossa Hämeessä.
Maaseudulla naimattomia naisia ja leskiä oli paljon, kun taas miehiä oli sotavuosien jälkeen vähemmän. Nuorten ruotsalaismiesten tulo näkyi pian avioliittotilastoissa. Morsian löytyi usein sijoituskylästä. Noin 200 ruotsalaismiestä avioitui Hämeessä. Pälkäneellä 1720-luvulla on tilastoitu kuusi avioliittoa, Sahalahdella neljä. Hans Lustig vihittiin Sahalahdella, josta hän myöhemmin muutti perheineen Ruotsiin. Anders Hagelström Smoolannista vihittiin 1723 Pälkäneellä, jossa hän kuoli vuonna 1741. Hans Roos sijoitettiin Luopioisiin, jossa hänet vihittiin 1725. Roos kuoli Luopioisissa 1763.
Vain harva mies toi vaimonsa tai perheensä Suomeen. Toisaalta rippikirjat eivät kerro, oliko rippikirjoihin merkitty vaimo ruotsalaissyntyinen vai ei. Varmuudella tiedetään, että rakuuna Anders Rosendahl toi vaimonsa Pälkäneelle. Rakuuna Anders Rosendahlin ja hänen Österlövstassa Uplannissa vihityn vaimonsa Dorothea Månsdotterin ensimmäinen lapsi syntyi Pälkäneellä vuonna 1722.
Pälkäneellä miesten syntyperä on merkitty myös rippikirjoihin – Swensk nation, Sved, Nation Svesus. Pälkäneelle sijoitettiin rakuuna Anders Roman, talollinen Karlstorpista Smoolannista. Sen sijaan Pälkäneelle sijoitettu sotamies Lars Forsteen palasi 1726 palveluksesta eron saatuaan perheineen kotipitäjäänsä Kräklingeen.
Leskillä oli mahdollisuus välttää uhkaava köyhyysloukku avioitumalla uudestaan. Laitikkalan Taanilan rusthollin lainarakuuna Nils Dagström avioitui runsas vuosi Suomeen tulonsa jälkeen marraskuussa 1722 pälkäneläisen piika Saara Eerikintyttären kanssa. Saara Eerikintytär leskeytyi huhtikuussa 1725, mutta avioitui pian paikkakunnalle sijoitetun toisen ruotsalaissotilaan Aron Rothfeltin kanssa, jonka kanssa sai tyttären, Liisan vuonna 1732.
Ruotsalaissotilaat kotiutuivat Hämeeseen ja palveluksesta erottuaan heille jäi eläke. Monet heistä jatkoivat elämäänsä talollisina, rusthollareina, torppareina ja lampuoteina.
Tuula Vuolle-Selki
Lähteet:
Vuorimies, Heikki 2015, Suuren Pohjan sodan jälkeen Hämeeseen siirretyt ruotsalaissotilaat noin vuoteen 1760. JYVÄSKYLÄ STUDIES I N HUMANITIES 258. Jyväskylän yliopisto ja https://areena.yle.fi/1-3274885; Heikki Vuorimiehen haastattelu 21.3.2016.
Julkaistu 19.1.2019 10:42
Ruotsalainen ruotusotilas; asuna harmaa sarkatakki, pukinnahkahousut ja kolmikolkkahattu. Aseena yli metrin mittainen painava ”tussari”, eli vanhanajan kivääri, jossa oli piilukko. (Museovirasto)
Syksyllä 1721 Suomeen saapui tuhansia uusia ulkomaalaisia. Suuri Pohjan sota oli syönyt miehiä Ruotsin armeijan suomalaisista joukko-osastoista. Rapakuntoista sotaväkeä täydentämään lähetettiin ruotsalaisia ruotusotilaita. Niin sanottuja lainasotilaita, joita oli kaikkiaan lähes 2400 miestä, ripoteltiin niin Uudellemaalle, Satakuntaan, Varsinais-Suomeen, Hämeeseen kuin Savoon. Sotilaista neljännes asettui 42 hämäläispitäjään, suurimmaksi osaksi Etelä-Hämeeseen, lukuisia sotilaita myös Sydän-Hämeeseen. Sotilaat olivat maaseudun poikia Etelä- ja Keski-Ruotsista. Arviolta joka kolmas oli naimisissa. Suurin osa vaimoista ei kuitenkaan tullut Suomeen ja perheenyhdistämisistä on vain muutama tapaus tiedossa Hämeessä.
Maaseudulla naimattomia naisia ja leskiä oli paljon, kun taas miehiä oli sotavuosien jälkeen vähemmän. Nuorten ruotsalaismiesten tulo näkyi pian avioliittotilastoissa. Morsian löytyi usein sijoituskylästä. Noin 200 ruotsalaismiestä avioitui Hämeessä. Pälkäneellä 1720-luvulla on tilastoitu kuusi avioliittoa, Sahalahdella neljä. Hans Lustig vihittiin Sahalahdella, josta hän myöhemmin muutti perheineen Ruotsiin. Anders Hagelström Smoolannista vihittiin 1723 Pälkäneellä, jossa hän kuoli vuonna 1741. Hans Roos sijoitettiin Luopioisiin, jossa hänet vihittiin 1725. Roos kuoli Luopioisissa 1763.
Vain harva mies toi vaimonsa tai perheensä Suomeen. Toisaalta rippikirjat eivät kerro, oliko rippikirjoihin merkitty vaimo ruotsalaissyntyinen vai ei. Varmuudella tiedetään, että rakuuna Anders Rosendahl toi vaimonsa Pälkäneelle. Rakuuna Anders Rosendahlin ja hänen Österlövstassa Uplannissa vihityn vaimonsa Dorothea Månsdotterin ensimmäinen lapsi syntyi Pälkäneellä vuonna 1722.
Pälkäneellä miesten syntyperä on merkitty myös rippikirjoihin – Swensk nation, Sved, Nation Svesus. Pälkäneelle sijoitettiin rakuuna Anders Roman, talollinen Karlstorpista Smoolannista. Sen sijaan Pälkäneelle sijoitettu sotamies Lars Forsteen palasi 1726 palveluksesta eron saatuaan perheineen kotipitäjäänsä Kräklingeen.
Leskillä oli mahdollisuus välttää uhkaava köyhyysloukku avioitumalla uudestaan. Laitikkalan Taanilan rusthollin lainarakuuna Nils Dagström avioitui runsas vuosi Suomeen tulonsa jälkeen marraskuussa 1722 pälkäneläisen piika Saara Eerikintyttären kanssa. Saara Eerikintytär leskeytyi huhtikuussa 1725, mutta avioitui pian paikkakunnalle sijoitetun toisen ruotsalaissotilaan Aron Rothfeltin kanssa, jonka kanssa sai tyttären, Liisan vuonna 1732.
Ruotsalaissotilaat kotiutuivat Hämeeseen ja palveluksesta erottuaan heille jäi eläke. Monet heistä jatkoivat elämäänsä talollisina, rusthollareina, torppareina ja lampuoteina.
Tuula Vuolle-Selki
Lähteet:
Vuorimies, Heikki 2015, Suuren Pohjan sodan jälkeen Hämeeseen siirretyt ruotsalaissotilaat noin vuoteen 1760. JYVÄSKYLÄ STUDIES I N HUMANITIES 258. Jyväskylän yliopisto ja https://areena.yle.fi/1-3274885; Heikki Vuorimiehen haastattelu 21.3.2016.
Kiinnostavaa, niin sukututkijoille kuin muillekin. Hyvä juttu.
VastaaPoista