Siirry pääsisältöön

Mäntänvuoren näkötorni


Mäntänvuoren vanhempi näkötorni 1900-luvun alussa. Näkötorni oli myös paitsi suosittu matkailukohde, myös perheiden sunnuntairetkien kohde. (Kuva on Serlachius-museossa olevan mänttäläisen kauppias Hoffrenin kuva-albumikuvakokoelmasta)

Suomi on näkötornien luvattu maa. Niitä löytyy varsinkin Etelä-Suomesta, mutta myös Pohjois-Pirkanmaalta ja Keski-Suomesta. Mäntänvuori oli jo 1800-luvun lopussa tunnettu näköalapaikka. Siellä sijaitsi myös kaunisrakenteinen näkötorni. Vaikka alueen maisemalliset arvot tunnustettiin, ei näkötornin elinkaari ollut pitkä. Se purettiin huonon kuntonsa vuoksi ensimmäisen maailmasodan aikana 1916. Elettiin yhteiskunnallisesti kuohuvaa ajanjaksoa maamme historiassa. Aikaa sekä mahdollisuuksia näkötornin ylläpitämiseen ei ollut.

Mäntänvuoresta tuli vuorineuvos Gösta Serlachiuksen toimesta 1920-luvulla virkistys- ja liikuntapaikka. W.G. Palmqvistin Serlachiukselle suunnittelema "Huvimatkatupa" rakennettiin 1928 entisen näkötornin vanhalle kivijalalle. Maja on toiminut vuosikymmenten ajan kahvilana. Alue rauhoitettiin lääninhallituksen päätöksellä luonnonsuojelualueeksi 1945. Vielä 1900-luvun puolessa välissä Mäntänvuoressa oli hyppyrimäki, jossa pidettiin monet kilpailut. Kunnostuksen jälkeen, vuodesta 2005 alkaen se on palvellut näkötornina. Nykyisellään koko alue on suosittu retki- ja virkistyskohde.

Vanhempi näkötorni pystytettiin Keski-Suomen maatalousnäyttelyä varten nykyisen majan kohdalle vuonna 1895. Torni oli hyvin koristeellinen ja taidokkaasti tehty. Maatalousnäyttely pidettiin Mäntän tehtailla heinäkuun puolivälissä 1895, ja kävijöiden toivottiin vierailevan myös näkötornissa ihailemassa luonnonkauniita maisemia. Rakentaminen oli lähtenyt liikkeelle yksityisin varoin. Näkötornin hyväksi pidettiin mm. iltamat.

Valmistuneesta näkötornista olivat hyvät näkymät kuuteen pitäjään asti Keuruuta lukuun ottamatta, kirjoitti sanomalehti Suomalainen toukokuun lopussa 29.5.1895. Jo itse Mäntänvuori oli 190 metriä korkea, joten nyt oltiin korkealla paikalla, josta näki naapurikuntiin Kuorevedelle ja Juupajoelle saakka.

Jos satut kulkemaan Tampereen -Waasan rautatietä niin ota aikaa mukaasi ja poikkea Vilppulan asemalta, Mäntän läheisyydessä olevalle Mäntänwuorelle rakennetusta näkötornista katsomaan, sieltä näet heti yleiskatsauksella Kuoreweden yli yhdellä silmäyksellä. (Kunnalliset Sanomat 10.4.1896).



Mänttä-Seura rakennutti vuonna 2005 alueen luonnonkauniiseen maisemaan historiallisen näkötornin. 
(https://vimeo.com/32274255)



 Vuonna 1928 rakennettu kulttuurihistoriallisesti arvokas Vuorenmaja sijaitsee keskellä kaunista Mäntänvuoren luonnonsuojelualuetta Mäntässä ja palvelee nykyään asiakkaitaan viinitupana ja kahvilana. (Jalasjärven museo)



Lähteitä:

Mönkkönen, Mauri 1992. Mäntän historia 1860–1947. Mäntän kaupunki ja Mäntän seurakunta.
https://www.vuorenmaja.fi/fi/vuorenmaja
Pirkanmaan arvokkaiden harjualueiden inventoinnin tarkistus 2014. Kohdekuvaukset osa I. Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet ja maakunnallisesti arvokkaat kohteet osoitteessa:

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/109265/Raportteja%20111%202014.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Keski-Suomi 27.6.1895 Keski-Suomen maatalousnäyttelystä.
Tampereen Uutiset 6.10.1893
Kunnalliset Sanomat 10.4.1896
Suomalainen 29.5.1895
Kuvat: Mänttä-Vilppula, kaupunkipalvelut, Jalasjärven museo ja Serlachius-museot


Kommentit

  1. Nykyinen näkötorni on rakennettu entisen mäkihyppytornin paikalle 2005. Se on uudistuotantoa, eikä ole koskaan ollut hyppytornina.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erkkolan tehdas valmisti invalidipyöriä

Sain polkupyörähistoriaa ja -perinnettä vaalivalta Vanhat Velot ry:n Markku Lahtiselta mielenkiintoista tietoa Erkkolan pyörätehtaasta, jossa valmistettiin ainoana Suomessa pelkästään invalidipyöriä.  Tavallisten pyörän kokoajia, jotka ovat tehneet pyöriä muiden valmistamista osista, on ollut lähes joka kylässä - kaupungeissa jopa kymmenittäin. Kotimaisia pyörämerkkejä on todennäköisesti ollut Suomessa pitkälti toistatuhatta, mutta Erkkolan tehdas on ollut ainoa laatuaan. Erkkolan tehtaan  invavaunu. Lähde: Pikajalka 3 2015. Ilmajoen Koskenkorva on tunnettu lähinnä viinatehtaastaan, mutta paikkakunnalla sijaitsi 1900-luvun alusta myös Erkkolan pyörätehdas, jonka pääartikkelina olivat sotien jälkeen invalidipyörät. Ilmajokinen Salomon Erkkola oli yksi monista Pohjois-Amerikkaan vaurautta hakemaan lähteneistä siirtolaisista. Suomeen palaamisensa jälkeen, vuonna 1900, Erkkola ryhtyi korjailemaan polkupyöriä. Myöhemmin hän alkoi myös koota niitä. Pyörät syntyivät ajall...

Elintarvikkeiden hinnoista 1909

Työtilastollinen aikakauskirja 1.1.1909 - elintarvikkeiden hinnat maamme eri paikkakunnilla 1909 vuoden toisella neljänneksellä. Suomalainen ruoka on on tunnetusti kallista - näin pidemmälläkin perspektiivillä tarkasteltuna. Tutkimus Ammattityöläisten toimeentuloehdot Suomessa vv. 1908-1909 ilmestyi toukokuussa 1912 Suomen yleisen työtilaston XIII osana. Tutkimus sisälsi pelkästään tilastoja yli 200 sivua ja noin saman verran yhteenvetoa sekä tulosten esittelyä. Asialla eivät olleet nyt työläiset, vaan porvaristaustainen ammattientarkastaja, Vera Hjelt, jonka laati tutkimuksen oman työnsä sekä kansanedustajuuden ohessa. Valtion kustannuksella painatettiin 1000 taloustilikirjaa jaettavaksi perheisiin, joiden tuli kerätä aineistoa tutkimusta varten.  Vera Hjelt kuljetti tarkastuskäynneillään kirjoja mukanaan jättäen ne asiamiesten välityksellä jaettavaksi. Tutkimuksen palauttajille luvattiin vielä erikseen 12 tai 15 markan palkkio jokaisesta vuoden aikana huolellises...

Kaikille Pöperö-Maijoille ja Pöhkö-Jukille

Vaahteramäen Eemeli-kirjoissa köyhien elämä oli karua ja yhteiskunnalliset erot maalaisyhteisössä silmin havaittavissa. Kun Kissankulmassa järjestettiin kinkereitä notkuvien pöytien ääressä, järsivät vaivaistalon vanhukset leivänpaloja.  Astrid Lindgren kuvaa 1800-luvun loppupuolen maaseudun vähäosaisia ja tarinoissa on selvä yhteiskunnallinen viesti. Astrid Lindgren sai idean Eemeli-kirjoihinsa isänsä lapsuudenmuistoista Smoolannissa. Suomessa ensimmäiset vaivaistalot perustettiin 1880-luvulla ja Ruotsissa niitä oli jo aiemmin. Vaivaistaloihin koottiin pitäjän huonokuntoisimmat ja työhön kykenemättömät, eli vanhukset, sairaat ja vammaiset. Tällainen oli myös Kissankulman ja vaivaistalon väliä kulkenut Pöperö-Maija, jonka kautta kuulumiset Eemelin tempauksista kiirivät vaivaistaloon. Kirjan lukeneet tai televisiosta sarjaa seuranneet muistavat vaivaistalon asukkien ikimuistoisen joulujuhlan, kun Eemelin vanhemmat olivat lähteneet joulupäivänä kyläilemään ja lapset olivat j...