Suomen ensimmäisen yksikamarisen eduskunnan 19 naiskansanedustajasta opettajia oli peräti kahdeksan.
Opettajathan olivat suomalaisten perheiden parhaita asiantuntijoita. Kuopiossa syntynyt ja Sortavalan seminaarin käynyt Hilma Räsänen oli kolmeenkymmeneen ikävuoteen mennessä ehtinyt toimia opettajana Sippolassa, Kuopion maalaiskunnassa ja Viipurin maalaiskunnassa. Kansanedustajaksi Hilma Räsänen valittiin Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä, Maalaisliiton ainoana naisedustajana. Työnsä ohessa hän oli ehtinyt toimia Raittiuden Ystävien esitelmöitsijänä. Vaalikiertueellaan Hilma Räsänen olikin vakuuttava ja keräsi uusia innokkaita äänestäjiä siirtyessään paikkakunnalta toiselle.
Vaalitaistelussaan Hilma Räsänen teki kovaa raittiusagitaatiota ja vaati äänestämään täysin raitista ehdokasta. Hilma Räsänen oli ehdoton absolutisti ja vaati sitä myös muilta. Samassa vaalipiirissä teki vaalityötään tohtori Tekla Hultin, joka nuorsuomalaisen puolueensa kantaa mukaillen suhtautui kieltolakiin varauksella. Kun Hilma Räsänen valittiin eduskuntaan, oli valitsematta jäänyt Tekla Hultin kirjoittanut kitkeränä päiväkirjaansa kansakoulunopettajista, jotka kyllä pääsevät eduskuntaan, vaikka kukaan ei ole kuullut heistä aikaisemmin yhtään mitään. Eduskunnassa käytyjen keskustelujen myötä kieltolaki alkoi vähitellen saada kannatusta yli puoluerajojen, poikkeuksena ruotsalaisen kansanpuolue.
…kaikki puolueet, jotka etsiwät kansan sywien rivien kannatusta, katsoiwat parhaaksi ottaa yleisen kieltolain ohjelmaan. Ainoastaan taantumuksellinen ruotsalainen puolue jätti asian yksityisistä jäsenistään riippuvaiseksi. Eduskunnan 200 jäsenestä jättikin 113 wiime wuoden waltiopäiville esitysehdotuksia yleisestä kieltolaista. Talouswaliokunta, johon nämä esitysehdotukset lykättiin, päätti käsitellä asian Raittiuden Ystäväin walmistaman ja edustaja Hilma Räsäsen jättämän esitysehdotuksen johdolla.
(Raittiuslehti. Raittiuden ystäväin äänenkannattaja 10.07.1908)
Monissa eduskunta-aloitteissaan Hilma Räsänen oli aikaansa edellä; hän jopa ehdotti tupakan myyntikieltoa alle 16-vuotiaille. Yksikään kansanedustaja ei edes kommentoinut ehdotusta.
Vuosina 1907-1911 käytiin viidet eduskuntavaalit. Vuoden 1908 vaaleissa Hilma Räsänen ei enää asettunut ehdolle. Tämän jälkeen hän siirtyi opettajaksi Helsinkiin. Eduskunnassa Hilma Räsänen tunnettiin ahkerana aloitteentekijänä. Raittiusaatteen lisäksi hän halusi parantaa maaseudun naisten elämänoloja vaatien mm. avioliittolainsäädännön uudistamista.
Maalaisliiton eduskuntaryhmä vuonna 1907. Alarivissä ryhmän ainoa naisedustaja, Hilma Räsänen, äärimmäisenä vasemmalla istuvan, myöhemmän presidentin Kyösti Kallion vieressä.
(Museoviraston kuvakokoelmat)
Opettajaksi palattuaan Hilma Räsänen kirjoitti oppikirjoja ja toimi mm. unkarin- ja vironkielisen kirjallisuuden suomentajana. Raittiuden Ystävien kustantamia kirjasia hän kirjoitti nimimerkillä Anja Tuulonen. Vuosien myötä elämään ilmestyi synkkiä sävyjä. Kuulo heikentyi, jonka vuoksi Hilma joutui eroamaan rakkaasta opettajan työstään. Viimeisinä vuosikymmeninä läheltä seuranneet saivat kukin osansa Hilman pahantuulen puuskista. Kuurouden lisäksi terveyttä heikensivät unettomuus ja uupumus. 1930-luvun alussa Hilma Räsänen julkaisi kirjan hermotaudeista omiin kokemuksiinsa ja lukemaansa kirjallisuuteen perustuen. Samalla hän teki tärkeää työtä asenteiden muuttamiseksi myönteisemmäksi mielenterveystyötä kohtaan.
Hilma Räsänen perusti suuria vaikeuksia kohdanneille ja kovassa työssä rasittuneille naisille Uupuvain Apu -nimisen säätiön. Säätiö ylläpiti naisten lepokotia Askolassa. Tarkoituksena oli saattaa levon ja hoidon kautta naiset takaisin työelämään. Hilma Räsänen puuttui omien lapsuusmuistojensa kirvoittamana maaseudun naisten kovaan arkeen. Niin talon palvelijalla, pienviljelijän vaimolla kuin työläiskodin äidillä ei ollut hetken lepoa. Kun miesväki lepäsi, naisväki hoiti kotityöt, kiirehti ruokaa pöytään ja vielä öisin valvoi pienten lasten kanssa. Hilma Räsäsen sydäntä lähinnä oli naisten ja lasten elämän turvaaminen. Raittiusaatteen ajaminen oli tavoitteista tärkein.
Lähteitä:
Pohls, Maritta, Eveliina Ala-Kulju ja Hilma Räsänen: kaksi maalaisnaista eduskunnassa. Teoksessa Yksi kamari – kaksi sukupuolta. Suomen eduskunnan ensimmäiset naiset. Eduskunnan kirjaston tutkimuksia ja selvityksiä 4. Eduskunnan kirjasto. Helsinki 1997.
Sainio, Venla: Räsänen, Hilma. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997.
https://areena.yle.fi/1-1287012 - Hilma Räsästä muistelee keskustalaiskansanedustaja ja ministeri Marjatta Väänänen.
Opettajathan olivat suomalaisten perheiden parhaita asiantuntijoita. Kuopiossa syntynyt ja Sortavalan seminaarin käynyt Hilma Räsänen oli kolmeenkymmeneen ikävuoteen mennessä ehtinyt toimia opettajana Sippolassa, Kuopion maalaiskunnassa ja Viipurin maalaiskunnassa. Kansanedustajaksi Hilma Räsänen valittiin Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä, Maalaisliiton ainoana naisedustajana. Työnsä ohessa hän oli ehtinyt toimia Raittiuden Ystävien esitelmöitsijänä. Vaalikiertueellaan Hilma Räsänen olikin vakuuttava ja keräsi uusia innokkaita äänestäjiä siirtyessään paikkakunnalta toiselle.
Vaalitaistelussaan Hilma Räsänen teki kovaa raittiusagitaatiota ja vaati äänestämään täysin raitista ehdokasta. Hilma Räsänen oli ehdoton absolutisti ja vaati sitä myös muilta. Samassa vaalipiirissä teki vaalityötään tohtori Tekla Hultin, joka nuorsuomalaisen puolueensa kantaa mukaillen suhtautui kieltolakiin varauksella. Kun Hilma Räsänen valittiin eduskuntaan, oli valitsematta jäänyt Tekla Hultin kirjoittanut kitkeränä päiväkirjaansa kansakoulunopettajista, jotka kyllä pääsevät eduskuntaan, vaikka kukaan ei ole kuullut heistä aikaisemmin yhtään mitään. Eduskunnassa käytyjen keskustelujen myötä kieltolaki alkoi vähitellen saada kannatusta yli puoluerajojen, poikkeuksena ruotsalaisen kansanpuolue.
Ei tupakkaa alle 16-vuotiaille
Ensitöikseen Hilma Räsänen toi puolueensa käsiteltäväksi kieltolakialoitteen, jonka hän oli laatinut yhteistyössä Raittiuden Ystävien kanssa. Koko Maalaisliiton ryhmä allekirjoitti aloitteen 1907. Keisarillinen majesteetti ei kuitenkaan lakia vahvistanut 1907, kuten ei uutta kieltolakiehdotusta 1909. Vasta itsenäinen Suomi hyväksyi kieltolain, joka astui voimaan 1.6.1919.…kaikki puolueet, jotka etsiwät kansan sywien rivien kannatusta, katsoiwat parhaaksi ottaa yleisen kieltolain ohjelmaan. Ainoastaan taantumuksellinen ruotsalainen puolue jätti asian yksityisistä jäsenistään riippuvaiseksi. Eduskunnan 200 jäsenestä jättikin 113 wiime wuoden waltiopäiville esitysehdotuksia yleisestä kieltolaista. Talouswaliokunta, johon nämä esitysehdotukset lykättiin, päätti käsitellä asian Raittiuden Ystäväin walmistaman ja edustaja Hilma Räsäsen jättämän esitysehdotuksen johdolla.
(Raittiuslehti. Raittiuden ystäväin äänenkannattaja 10.07.1908)
Monissa eduskunta-aloitteissaan Hilma Räsänen oli aikaansa edellä; hän jopa ehdotti tupakan myyntikieltoa alle 16-vuotiaille. Yksikään kansanedustaja ei edes kommentoinut ehdotusta.
Vuosina 1907-1911 käytiin viidet eduskuntavaalit. Vuoden 1908 vaaleissa Hilma Räsänen ei enää asettunut ehdolle. Tämän jälkeen hän siirtyi opettajaksi Helsinkiin. Eduskunnassa Hilma Räsänen tunnettiin ahkerana aloitteentekijänä. Raittiusaatteen lisäksi hän halusi parantaa maaseudun naisten elämänoloja vaatien mm. avioliittolainsäädännön uudistamista.
Maalaisliiton eduskuntaryhmä vuonna 1907. Alarivissä ryhmän ainoa naisedustaja, Hilma Räsänen, äärimmäisenä vasemmalla istuvan, myöhemmän presidentin Kyösti Kallion vieressä.
(Museoviraston kuvakokoelmat)
Uupuvain Apu
Opettajaksi palattuaan Hilma Räsänen kirjoitti oppikirjoja ja toimi mm. unkarin- ja vironkielisen kirjallisuuden suomentajana. Raittiuden Ystävien kustantamia kirjasia hän kirjoitti nimimerkillä Anja Tuulonen. Vuosien myötä elämään ilmestyi synkkiä sävyjä. Kuulo heikentyi, jonka vuoksi Hilma joutui eroamaan rakkaasta opettajan työstään. Viimeisinä vuosikymmeninä läheltä seuranneet saivat kukin osansa Hilman pahantuulen puuskista. Kuurouden lisäksi terveyttä heikensivät unettomuus ja uupumus. 1930-luvun alussa Hilma Räsänen julkaisi kirjan hermotaudeista omiin kokemuksiinsa ja lukemaansa kirjallisuuteen perustuen. Samalla hän teki tärkeää työtä asenteiden muuttamiseksi myönteisemmäksi mielenterveystyötä kohtaan.
Hilma Räsänen perusti suuria vaikeuksia kohdanneille ja kovassa työssä rasittuneille naisille Uupuvain Apu -nimisen säätiön. Säätiö ylläpiti naisten lepokotia Askolassa. Tarkoituksena oli saattaa levon ja hoidon kautta naiset takaisin työelämään. Hilma Räsänen puuttui omien lapsuusmuistojensa kirvoittamana maaseudun naisten kovaan arkeen. Niin talon palvelijalla, pienviljelijän vaimolla kuin työläiskodin äidillä ei ollut hetken lepoa. Kun miesväki lepäsi, naisväki hoiti kotityöt, kiirehti ruokaa pöytään ja vielä öisin valvoi pienten lasten kanssa. Hilma Räsäsen sydäntä lähinnä oli naisten ja lasten elämän turvaaminen. Raittiusaatteen ajaminen oli tavoitteista tärkein.
Lähteitä:
Pohls, Maritta, Eveliina Ala-Kulju ja Hilma Räsänen: kaksi maalaisnaista eduskunnassa. Teoksessa Yksi kamari – kaksi sukupuolta. Suomen eduskunnan ensimmäiset naiset. Eduskunnan kirjaston tutkimuksia ja selvityksiä 4. Eduskunnan kirjasto. Helsinki 1997.
Sainio, Venla: Räsänen, Hilma. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997.
https://areena.yle.fi/1-1287012 - Hilma Räsästä muistelee keskustalaiskansanedustaja ja ministeri Marjatta Väänänen.
Kommentit
Lähetä kommentti