Siirry pääsisältöön

Sukutarinoita


Selailin isän kanssa vanhoja valokuvia.  Ongin tietoa kuvissa olleista ihmisistä, mutta oli kuvissa eläimiäkin. Varsinkin lehmä tuntuu olleen monelle hoitajalleen rakas, ja se tuli saada samaan kuvaan. Myös koira juoksee jaloissa. Yllättävän paljon oli siis arkikuvaa ja vähemmän pönötystä.

Kaapin kätköistä löysin isoisäni vanhempien, eli Juhon ja Henriikan, kultahääpäiväkuvan. Isoisän kuoltua vietiin kuva hissukseen pois näkyvistä ja eihän se kovin valokuvauksellinen kuva isoisovanhemmistani ole. Isäni kertoi, miten vanhin tytär, Ida, oli painostanut vanhempansa valokuvaan. Juhon kaulaa kiristi ajan tavan mukaan korkea kaulus. Henriikaan hiukset oli vedetty tiukalle nutturalle taakse niin, että ennestään vinot silmät siristivät tuimana.

Isoisäni äidin, Henriikan, sukutaustaa on pohdittu aiemminkin. Hänen isänsä oli kiertävä kulkukauppias, jonka kohtaloksi koitui ryöstömurha Pälkäneen-Sappeen-Luopioisten alueella. Olen yrittänyt kirkonkirjojen avulla dokumentoida tapahtumien kulkua, joten mahdollisesti kuulemme asiasta myöhemmin. Pian tämän jälkeen nuori, vähän päälle 10-vuotias tyttö, joutui palveluspiiaksi vieraalle, kunnes yleni pappilan sisäpiiaksi. Täällä Havisevan pappilassa Juho hänet ensimmäisen kerran treffasi. Elettiin nälkävuosia. Kertomansa mukaan sopimus naimisiinmenosta oli tehty pappilan keittiössä, kun Juho oli pyytänyt Henriikaa polvelleen istumaan. Tämän jälkeen Juho hypäsi rekeen joutuen keskellä järveä susilauman yllättämäksi. Reestä löytyi päreitä, joita Juho heitteli häntä takaa ajaville susille ja sillä tavalla päässyt pedoista eroon.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erkkolan tehdas valmisti invalidipyöriä

Sain polkupyörähistoriaa ja -perinnettä vaalivalta Vanhat Velot ry:n Markku Lahtiselta mielenkiintoista tietoa Erkkolan pyörätehtaasta, jossa valmistettiin ainoana Suomessa pelkästään invalidipyöriä.  Tavallisten pyörän kokoajia, jotka ovat tehneet pyöriä muiden valmistamista osista, on ollut lähes joka kylässä - kaupungeissa jopa kymmenittäin. Kotimaisia pyörämerkkejä on todennäköisesti ollut Suomessa pitkälti toistatuhatta, mutta Erkkolan tehdas on ollut ainoa laatuaan. Erkkolan tehtaan  invavaunu. Lähde: Pikajalka 3 2015. Ilmajoen Koskenkorva on tunnettu lähinnä viinatehtaastaan, mutta paikkakunnalla sijaitsi 1900-luvun alusta myös Erkkolan pyörätehdas, jonka pääartikkelina olivat sotien jälkeen invalidipyörät. Ilmajokinen Salomon Erkkola oli yksi monista Pohjois-Amerikkaan vaurautta hakemaan lähteneistä siirtolaisista. Suomeen palaamisensa jälkeen, vuonna 1900, Erkkola ryhtyi korjailemaan polkupyöriä. Myöhemmin hän alkoi myös koota niitä. Pyörät syntyivät ajall...

Elintarvikkeiden hinnoista 1909

Työtilastollinen aikakauskirja 1.1.1909 - elintarvikkeiden hinnat maamme eri paikkakunnilla 1909 vuoden toisella neljänneksellä. Suomalainen ruoka on on tunnetusti kallista - näin pidemmälläkin perspektiivillä tarkasteltuna. Tutkimus Ammattityöläisten toimeentuloehdot Suomessa vv. 1908-1909 ilmestyi toukokuussa 1912 Suomen yleisen työtilaston XIII osana. Tutkimus sisälsi pelkästään tilastoja yli 200 sivua ja noin saman verran yhteenvetoa sekä tulosten esittelyä. Asialla eivät olleet nyt työläiset, vaan porvaristaustainen ammattientarkastaja, Vera Hjelt, jonka laati tutkimuksen oman työnsä sekä kansanedustajuuden ohessa. Valtion kustannuksella painatettiin 1000 taloustilikirjaa jaettavaksi perheisiin, joiden tuli kerätä aineistoa tutkimusta varten.  Vera Hjelt kuljetti tarkastuskäynneillään kirjoja mukanaan jättäen ne asiamiesten välityksellä jaettavaksi. Tutkimuksen palauttajille luvattiin vielä erikseen 12 tai 15 markan palkkio jokaisesta vuoden aikana huolellises...

Kaikille Pöperö-Maijoille ja Pöhkö-Jukille

Vaahteramäen Eemeli-kirjoissa köyhien elämä oli karua ja yhteiskunnalliset erot maalaisyhteisössä silmin havaittavissa. Kun Kissankulmassa järjestettiin kinkereitä notkuvien pöytien ääressä, järsivät vaivaistalon vanhukset leivänpaloja.  Astrid Lindgren kuvaa 1800-luvun loppupuolen maaseudun vähäosaisia ja tarinoissa on selvä yhteiskunnallinen viesti. Astrid Lindgren sai idean Eemeli-kirjoihinsa isänsä lapsuudenmuistoista Smoolannissa. Suomessa ensimmäiset vaivaistalot perustettiin 1880-luvulla ja Ruotsissa niitä oli jo aiemmin. Vaivaistaloihin koottiin pitäjän huonokuntoisimmat ja työhön kykenemättömät, eli vanhukset, sairaat ja vammaiset. Tällainen oli myös Kissankulman ja vaivaistalon väliä kulkenut Pöperö-Maija, jonka kautta kuulumiset Eemelin tempauksista kiirivät vaivaistaloon. Kirjan lukeneet tai televisiosta sarjaa seuranneet muistavat vaivaistalon asukkien ikimuistoisen joulujuhlan, kun Eemelin vanhemmat olivat lähteneet joulupäivänä kyläilemään ja lapset olivat j...