Siirry pääsisältöön

Kotkan apteekkihistoriaa


 
Kotkan I apteekin ilmoitus Kotkan Sanomissa 14.5.1898. Apteekki panosti perinteiseen palveluun, eli rohdosten, kemikaalituotteiden ja sairastarpeiden myyntiin. Kesähelteillä Björklundin apteekista sai myös limonaadia.


Kotkan Uuden apteekin ilmoitus Eteenpäin -lehdessä 14.2.1907. Kotkan järjestyksessä toisen apteekin yhteydessä oli myös kemiallinen tutkimuslaitos.


Muutettuani Kotkaan ja asioidessani ensimmäisen kerran apteekissa olin kieltämättä päästäni pyörällä, kun Kotkan I apteekki, joka ei löytänyt valikoimistaan sopivaa lääkettä, ohjasi minut Keski-Kotkan apteekkiin tai Kotkan Uuteen apteekkiin.. Historiasta löytyi tähänkin valaistusta. Apteekit ovat ilmestyneet alueelle tietyssä järjestyksessä. Tosin Kotkan ENSIMMÄINEN apteekki ei aikanaan katsonut hyvällä UUDEN apteekin tuloa kaupunkiin. Kilpailuasetelma oli valmis. Karhulan apteekilla on taas ihan oma historiansa.

Vielä 1870-luvun alussa Kotkan kaupungin asukkaat ostivat lääkkeitä kauppias J.W.Drombergin kaupasta. Proviisori G.F Ignatius sai apteekkioikeudet Kotkaan vuonna 1872. Seuraavana vuonna piirilääkärin kertomuksesta kävi ilmi, että kaupunki oli vielä ilman apteekkia. Myös Haminan apteekkari oli tavoitellut Kotkan apteekkioikeuksia. Sahatyöläisten asuttamalla saarella apteekinpito ei proviisori Ignatiuksen mielestä ehkä ollutkaan kannattavaa, koska hän myi apteekkioikeutensa vuonna 1874 Hjalmar Grahnille.

Keisarillinen Senaatti on tämän kesäkuun 2 p:nä myöntänyt prowisorille Juhana Hjalmar Grahn etuoikeuden apteekiin Kotkan saarella Kymin pitäjässä, jonka apteekin hän oli ostanut apteekarilta Gustaf Ferdinand Ignatius.

Kotkalaista apteekkimiljöötä Kirkkokadulla 1910-luvulla. Todennäköisesti kyseessä on Kotkan järjestyksessä toinen apteekki, johon apteekkari Carl Rundqvist sai erioikeudet 1906. (Kymenlaakson museo).

Hjalmar Grahn avasi apteekkinsa yleisölle kesäkuussa 1874 Kirkkokadun ja Laivurinkadun kulmauksessa. Grahnin jälkeen apteekkariksi Kotkan I apteekkiin tuli M.M.Björklund 1894. Apteekki siirtyi Björklundin omaan taloon Kirkko- ja Koulukadun kulmaan.

Karhulan tehtaitten alueelle perustettiin lääkevarasto 1800-luvun lopulla, koska lähin apteekki oli Kotkassa. Varastoista välskärit saivat myöntää lääkkeitä sairaille. Kun erään välskärin yksityisistä kätköistä löytyi lääkeaineita ja kun kaiken lisäksi tämä oli harjoittanut luvatta lääkärinammattia jo pidemmän aikaa, joutui hän oikeuden eteen. Tapahtumien jälkeen myönnettiin apteekkari M.M.Björklundille oikeus perustaa haara-apteekki myös Karhulaan. Karhulan I apteekki aloitti toimintansa vuonna 1902 apteekkari A.W.Saloniuksen johdolla.

 Järjestyksessä toista apteekkia Kotkaan ryhdyttiin kaupunkilaisten toimesta puuhaamaan jo 1890-luvulta lähtien. Kotkan ensimmäisen ja siihen saakka ainoan apteekkarin vastustaessa ajatusta otettiin asia uudelleen käsittelyyn 1900-luvun alussa. Puutavarateollisuus kannatteli kaupunkia ja alan vaihtuvat suhdanteet saivat myös senaatin epäilemään kahden apteekin toimintaedellytyksiä Kotkansaarella. Kotkan II apteekki avasi ovensa vuoden viimeisenä päivänä 1906. Apteekkari Carl Gustaf Rundqvist perusti apteekin yhteyteen kemiallisen tutkimuslaitoksen, joka toimi vuoteen 1914 saakka, jolloin Rundqvist siirtyi apteekkariksi Viipuriin jatkaen tutkimustyötään siellä. Kerrotaan, että hän joutui huhtikuussa 1918 punaisten pahoinpitelmäksi. Carl Rundqvist teki useita opintomatkoja Saksaan, Tanskaan, Unkariin, Sveitsiin ja Hollantiin tutustuen sikäläiseen lääkelainsäädäntöön ja apteekkeihin. Rundqvist oli myös perustamassa Farmaseuttista aikakauslehteä, minkä lisäksi hänellä oli huomattavan laaja julkaisutoimintaa, mm. farmasian historiaan liittyvää.


Kirjallisuutta:

Forsius, Arno, Lääkekauppaa Suomessa ennen apteekkilaitoksen järjestämistä. (http://www.saunalahti.fi/arnoldus/laakekau.html)
Hultin, Herman, Kotkan kaupungin historia. Kotka 1904.
Kotka stads historia II. Helsingfors 1959.
Pärssinen, Tuula, Piirteitä apteekkilaitoksen kehityksestä. Haminan kaupunginmuseon julkaisuja 1. Hamina 1991.
Kotkan Uutiset 13.11.1902 (apteekkitoiminnan mahdollisuuksista Kotkassa).
Suomalainen Wirallinen Lehti 9.6.1874 (Kotkan apteekin avaamisesta)
C.G.Rundqvistista LUOVUTETUN ALUEEN APTEEKKIEN APTEEKKARIT VUODESTA 1689 (http://www.alajarvenapteekki.fi/luovutetun_alueen_apteekkarit.htm)



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Heinrich Himmlerin vierailu Luopioisissa kesällä 1942

Juutalaisten joukkotuhosuunnitelmien toimeenpanosta vastannut natsijohtaja Heinrich Himmler vieraili Suomessa kaikessa hiljaisuudessa kesällä 1942. Asevelimaan toiseksi korkein johtaja viipyi maassa poikkeuksellisesti yli viikon, tapasi kaikki tärkeimmät suomalaispäättäjät ja teki tuttavuutta muihinkin suomalaisiin. Sydän-Hämeen hiekkateillä käytiin myös legendaariset takapenkkikeskustelut koskien Suomessa oleskelevia juutalaispakolaisia. Himmler saapuu Suomeen keskiviikkona 29. heinäkuuta 1942 suoraan Tallinnasta Junkers 52 -mallisella lentokoneella.  Tiistai 4. elokuuta muodostuu Himmlerin Suomen-loman merkittävimmäksi päiväksi. Se tiedetään, että kello 10 aamulla pääministeri Jukka Rangellin auto kaartaa Tyrvännön Petäyksen huvilan pihaan, jossa Himmler oli seurueineen lomaillut. Kahden auton seurue ottaa suunnakseen Kangasalan Vehoniemen harjun. Sen puisesta näkötornista avautuvia järvinäköaloja Himmler kehuu suurenmoisiksi. Automatka pitkin mutkaisia ja pöllyä...

Kaikille Pöperö-Maijoille ja Pöhkö-Jukille

Vaahteramäen Eemeli-kirjoissa köyhien elämä oli karua ja yhteiskunnalliset erot maalaisyhteisössä silmin havaittavissa. Kun Kissankulmassa järjestettiin kinkereitä notkuvien pöytien ääressä, järsivät vaivaistalon vanhukset leivänpaloja.  Astrid Lindgren kuvaa 1800-luvun loppupuolen maaseudun vähäosaisia ja tarinoissa on selvä yhteiskunnallinen viesti. Astrid Lindgren sai idean Eemeli-kirjoihinsa isänsä lapsuudenmuistoista Smoolannissa. Suomessa ensimmäiset vaivaistalot perustettiin 1880-luvulla ja Ruotsissa niitä oli jo aiemmin. Vaivaistaloihin koottiin pitäjän huonokuntoisimmat ja työhön kykenemättömät, eli vanhukset, sairaat ja vammaiset. Tällainen oli myös Kissankulman ja vaivaistalon väliä kulkenut Pöperö-Maija, jonka kautta kuulumiset Eemelin tempauksista kiirivät vaivaistaloon. Kirjan lukeneet tai televisiosta sarjaa seuranneet muistavat vaivaistalon asukkien ikimuistoisen joulujuhlan, kun Eemelin vanhemmat olivat lähteneet joulupäivänä kyläilemään ja lapset olivat j...

Ruotsalaisia ruotusotilaita Sydän-Hämeessä

Sydän-Hämeen Lehti Julkaistu 19.1.2019 10:42 Ruotsalainen ruotusotilas; asuna harmaa sarkatakki, pukinnahkahousut ja kolmikolkkahattu. Aseena yli metrin mittainen painava ”tussari”, eli vanhanajan kivääri, jossa oli piilukko. (Museovirasto) Syksyllä 1721 Suomeen saapui tuhansia uusia ulkomaalaisia. Suuri Pohjan sota oli syönyt miehiä Ruotsin armeijan suomalaisista joukko-osastoista. Rapakuntoista sotaväkeä täydentämään lähetettiin ruotsalaisia ruotusotilaita. Niin sanottuja lainasotilaita, joita oli kaikkiaan lähes 2400 miestä, ripoteltiin niin Uudellemaalle, Satakuntaan, Varsinais-Suomeen, Hämeeseen kuin Savoon. Sotilaista neljännes asettui 42 hämäläispitäjään, suurimmaksi osaksi Etelä-Hämeeseen, lukuisia sotilaita myös Sydän-Hämeeseen. Sotilaat olivat maaseudun poikia Etelä- ja Keski-Ruotsista. Arviolta joka kolmas oli naimisissa. Suurin osa vaimoista ei kuitenkaan tullut Suomeen ja perheenyhdistämisistä on vain muutama tapaus tiedossa Hämeessä. Maaseudulla naimattomia na...