Siirry pääsisältöön

Kotkan apteekkihistoriaa


 
Kotkan I apteekin ilmoitus Kotkan Sanomissa 14.5.1898. Apteekki panosti perinteiseen palveluun, eli rohdosten, kemikaalituotteiden ja sairastarpeiden myyntiin. Kesähelteillä Björklundin apteekista sai myös limonaadia.


Kotkan Uuden apteekin ilmoitus Eteenpäin -lehdessä 14.2.1907. Kotkan järjestyksessä toisen apteekin yhteydessä oli myös kemiallinen tutkimuslaitos.


Muutettuani Kotkaan ja asioidessani ensimmäisen kerran apteekissa olin kieltämättä päästäni pyörällä, kun Kotkan I apteekki, joka ei löytänyt valikoimistaan sopivaa lääkettä, ohjasi minut Keski-Kotkan apteekkiin tai Kotkan Uuteen apteekkiin.. Historiasta löytyi tähänkin valaistusta. Apteekit ovat ilmestyneet alueelle tietyssä järjestyksessä. Tosin Kotkan ENSIMMÄINEN apteekki ei aikanaan katsonut hyvällä UUDEN apteekin tuloa kaupunkiin. Kilpailuasetelma oli valmis. Karhulan apteekilla on taas ihan oma historiansa.

Vielä 1870-luvun alussa Kotkan kaupungin asukkaat ostivat lääkkeitä kauppias J.W.Drombergin kaupasta. Proviisori G.F Ignatius sai apteekkioikeudet Kotkaan vuonna 1872. Seuraavana vuonna piirilääkärin kertomuksesta kävi ilmi, että kaupunki oli vielä ilman apteekkia. Myös Haminan apteekkari oli tavoitellut Kotkan apteekkioikeuksia. Sahatyöläisten asuttamalla saarella apteekinpito ei proviisori Ignatiuksen mielestä ehkä ollutkaan kannattavaa, koska hän myi apteekkioikeutensa vuonna 1874 Hjalmar Grahnille.

Keisarillinen Senaatti on tämän kesäkuun 2 p:nä myöntänyt prowisorille Juhana Hjalmar Grahn etuoikeuden apteekiin Kotkan saarella Kymin pitäjässä, jonka apteekin hän oli ostanut apteekarilta Gustaf Ferdinand Ignatius.

Kotkalaista apteekkimiljöötä Kirkkokadulla 1910-luvulla. Todennäköisesti kyseessä on Kotkan järjestyksessä toinen apteekki, johon apteekkari Carl Rundqvist sai erioikeudet 1906. (Kymenlaakson museo).

Hjalmar Grahn avasi apteekkinsa yleisölle kesäkuussa 1874 Kirkkokadun ja Laivurinkadun kulmauksessa. Grahnin jälkeen apteekkariksi Kotkan I apteekkiin tuli M.M.Björklund 1894. Apteekki siirtyi Björklundin omaan taloon Kirkko- ja Koulukadun kulmaan.

Karhulan tehtaitten alueelle perustettiin lääkevarasto 1800-luvun lopulla, koska lähin apteekki oli Kotkassa. Varastoista välskärit saivat myöntää lääkkeitä sairaille. Kun erään välskärin yksityisistä kätköistä löytyi lääkeaineita ja kun kaiken lisäksi tämä oli harjoittanut luvatta lääkärinammattia jo pidemmän aikaa, joutui hän oikeuden eteen. Tapahtumien jälkeen myönnettiin apteekkari M.M.Björklundille oikeus perustaa haara-apteekki myös Karhulaan. Karhulan I apteekki aloitti toimintansa vuonna 1902 apteekkari A.W.Saloniuksen johdolla.

 Järjestyksessä toista apteekkia Kotkaan ryhdyttiin kaupunkilaisten toimesta puuhaamaan jo 1890-luvulta lähtien. Kotkan ensimmäisen ja siihen saakka ainoan apteekkarin vastustaessa ajatusta otettiin asia uudelleen käsittelyyn 1900-luvun alussa. Puutavarateollisuus kannatteli kaupunkia ja alan vaihtuvat suhdanteet saivat myös senaatin epäilemään kahden apteekin toimintaedellytyksiä Kotkansaarella. Kotkan II apteekki avasi ovensa vuoden viimeisenä päivänä 1906. Apteekkari Carl Gustaf Rundqvist perusti apteekin yhteyteen kemiallisen tutkimuslaitoksen, joka toimi vuoteen 1914 saakka, jolloin Rundqvist siirtyi apteekkariksi Viipuriin jatkaen tutkimustyötään siellä. Kerrotaan, että hän joutui huhtikuussa 1918 punaisten pahoinpitelmäksi. Carl Rundqvist teki useita opintomatkoja Saksaan, Tanskaan, Unkariin, Sveitsiin ja Hollantiin tutustuen sikäläiseen lääkelainsäädäntöön ja apteekkeihin. Rundqvist oli myös perustamassa Farmaseuttista aikakauslehteä, minkä lisäksi hänellä oli huomattavan laaja julkaisutoimintaa, mm. farmasian historiaan liittyvää.


Kirjallisuutta:

Forsius, Arno, Lääkekauppaa Suomessa ennen apteekkilaitoksen järjestämistä. (http://www.saunalahti.fi/arnoldus/laakekau.html)
Hultin, Herman, Kotkan kaupungin historia. Kotka 1904.
Kotka stads historia II. Helsingfors 1959.
Pärssinen, Tuula, Piirteitä apteekkilaitoksen kehityksestä. Haminan kaupunginmuseon julkaisuja 1. Hamina 1991.
Kotkan Uutiset 13.11.1902 (apteekkitoiminnan mahdollisuuksista Kotkassa).
Suomalainen Wirallinen Lehti 9.6.1874 (Kotkan apteekin avaamisesta)
C.G.Rundqvistista LUOVUTETUN ALUEEN APTEEKKIEN APTEEKKARIT VUODESTA 1689 (http://www.alajarvenapteekki.fi/luovutetun_alueen_apteekkarit.htm)



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erkkolan tehdas valmisti invalidipyöriä

Sain polkupyörähistoriaa ja -perinnettä vaalivalta Vanhat Velot ry:n Markku Lahtiselta mielenkiintoista tietoa Erkkolan pyörätehtaasta, jossa valmistettiin ainoana Suomessa pelkästään invalidipyöriä.  Tavallisten pyörän kokoajia, jotka ovat tehneet pyöriä muiden valmistamista osista, on ollut lähes joka kylässä - kaupungeissa jopa kymmenittäin. Kotimaisia pyörämerkkejä on todennäköisesti ollut Suomessa pitkälti toistatuhatta, mutta Erkkolan tehdas on ollut ainoa laatuaan. Erkkolan tehtaan  invavaunu. Lähde: Pikajalka 3 2015. Ilmajoen Koskenkorva on tunnettu lähinnä viinatehtaastaan, mutta paikkakunnalla sijaitsi 1900-luvun alusta myös Erkkolan pyörätehdas, jonka pääartikkelina olivat sotien jälkeen invalidipyörät. Ilmajokinen Salomon Erkkola oli yksi monista Pohjois-Amerikkaan vaurautta hakemaan lähteneistä siirtolaisista. Suomeen palaamisensa jälkeen, vuonna 1900, Erkkola ryhtyi korjailemaan polkupyöriä. Myöhemmin hän alkoi myös koota niitä. Pyörät syntyivät ajall...

Elintarvikkeiden hinnoista 1909

Työtilastollinen aikakauskirja 1.1.1909 - elintarvikkeiden hinnat maamme eri paikkakunnilla 1909 vuoden toisella neljänneksellä. Suomalainen ruoka on on tunnetusti kallista - näin pidemmälläkin perspektiivillä tarkasteltuna. Tutkimus Ammattityöläisten toimeentuloehdot Suomessa vv. 1908-1909 ilmestyi toukokuussa 1912 Suomen yleisen työtilaston XIII osana. Tutkimus sisälsi pelkästään tilastoja yli 200 sivua ja noin saman verran yhteenvetoa sekä tulosten esittelyä. Asialla eivät olleet nyt työläiset, vaan porvaristaustainen ammattientarkastaja, Vera Hjelt, jonka laati tutkimuksen oman työnsä sekä kansanedustajuuden ohessa. Valtion kustannuksella painatettiin 1000 taloustilikirjaa jaettavaksi perheisiin, joiden tuli kerätä aineistoa tutkimusta varten.  Vera Hjelt kuljetti tarkastuskäynneillään kirjoja mukanaan jättäen ne asiamiesten välityksellä jaettavaksi. Tutkimuksen palauttajille luvattiin vielä erikseen 12 tai 15 markan palkkio jokaisesta vuoden aikana huolellises...

Kangasalan terveyslähde

Syntymäpitäjäni Kangasala oli suosittu matkailukohde jo 1700-luvulla. Kuohunharjun kupeessa Kuohunlahden rannalla sijaitsevan Kuohunlähteen vedellä uskottiin olevan parantavia vaikutuksia. Kylpylämatkailun kultakausi Kangasalla kesti noin sata vuotta, 1700-luvun puolesta välistä 1840-luvulle. Lähde oli tunnettu kautta maan ja perimätiedon mukaan Kangasalan kaivolle tuli matkailijoita Ruotsista, Saksasta ja jopa Italiasta asti. Kirkkojärvi ja sen pieni lahti, Kuohunlahti, sijaitsevat aivan Kangasalan kirkonkylän tuntumassa. Kuohun-harjun nimen otaksutaan tulleen harjun rinteessä sijainneesta lähteestä. Lähteen vesi pulppusi, se suorastaan ikään kuin kuohui, harjun rinteestä. Kangasalan terveyslähteestä on käytetty useita muitakin nimityksiä: Elämänlähde, Prunni ja lopulta muun käytön loputtua sitä nimitettiin Pyykkilähteeksi. Lähteen sijainnista on säilynyt ainakin kaksi karttaa. Toinen on vuodelta 1796 ja toinen 1800-luvun alkupuolelta. Kylpyläkulttuuri oli suosittua 1700-ja 1800...