Kotkansaaren ruutikellari numero 84

Kotkansaarella sijaitseva ruutikellari numero 84 on yksi kolmesta meidän päiviimme säilyneistä linnoitusrakennuksista. Ruutikellari 84 on päässyt huonoon kuntoon kuten kuvasta näkyy. Jäljellä on kellarin perustuksista vain osa.

Venäläiset rakensivat 1790-luvulla perustettuun Ruotsinsalmen merilinnoitukseen seitsemän luonnnonkivirunkoista ja tiiliholvattua keskusammuskellaria sekä useita pienempiä ruutikellareita. Ammuskellareissa säilytettiin rauta-ammuksia ja ruutia, 1700-luvulla erityisesti mustaruutia. Ruudin säilyttäminen oli haasteellista, koska liiallinen kosteus ja tai vastaavasti liiallinen kuivuus lisäsivät ammusten syttymisherkkyyttä. Mm. ruutikellareissa olleiden tuuletusaukkojen avulla voitiin säädellä sisälämpötilaa. Kotkansaarella olleista ruutikellareista on säilynyt ehjänä kaksi pientä kellaria ja kahdesta muusta on jäljellä vain raunioitunut kivirakenne.

Ruotsinsalmen linnoitus alkoi menettää merkitystään vuoden 1809 jälkeen. Linnoitusrakennusten vähittäinen rappeutuminen Kotkansaarella tapahtui 1800-luvun kuluessa, käytännössä Krimin sotaan 1855 mennessä. Osa venäläisistä sotilaista jäi saarelle, ja tästä muistona on Kotkansaarella sijaitseva ortodoksinen kirkko. Entisten sotilaiden asunnot ovat hävinneet saarelle muuttaneiden sahatyöläisten, kauppiaiden, käsityöläisten ym. tieltä.

Sotawäkeä täällä kuitenkin asui wielä 10 tuhatta wuoteen 1855, jolloin nekin siirrettiin pois ja englantilaisien sentähden saattoi helposti häivitella, silloisen itämaisen sodan aikana, kasarmeja ja muita uhkeita, waikka autioiksi jätettyjä rakennuksia. Nykyisin on näistä tähteenä ainoastaan wenäläinen kirkko, muutamia eronsaaneiden wenäläisten sotilasten nykyään asumia hökkeleitä,wallienjäännöksiä ja raunioita sekä Kotkansaarella että ympärillä. (Kotkan Sanomat 17.7.1889).

Lähteenä mm. Sirkka Takala, RUOTSINSALMEN LINNOITUKSEN RUUTIKELLARI NRO 84 Restaurointisuunnitelma. OPINNÄYTETYÖ (AMK) | TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU. Restaurointi/ Rakennusrestaurointi Kevät 2011 |

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erkkolan tehdas valmisti invalidipyöriä

Sain polkupyörähistoriaa ja -perinnettä vaalivalta Vanhat Velot ry:n Markku Lahtiselta mielenkiintoista tietoa Erkkolan pyörätehtaasta, jossa valmistettiin ainoana Suomessa pelkästään invalidipyöriä. Tavallisten pyörän kokoajia, jotka ovat tehneet pyöriä muiden valmistamista osista, on ollut lähes joka kylässä - kaupungeissa jopa kymmenittäin. Kotimaisia pyörämerkkejä on todennäköisesti ollut Suomessa pitkälti toistatuhatta, mutta Erkkolan tehdas on ollut ainoa laatuaan. Erkkolan tehtaan invavaunu. Lähde: Pikajalka 3 2015. Ilmajoen Koskenkorva on tunnettu lähinnä viinatehtaastaan, mutta paikkakunnalla sijaitsi 1900-luvun alusta myös Erkkolan pyörätehdas, jonka pääartikkelina olivat sotien jälkeen invalidipyörät. Ilmajokinen Salomon Erkkola oli yksi monista Pohjois-Amerikkaan vaurautta hakemaan lähteneistä siirtolaisista. Suomeen palaamisensa jälkeen, vuonna 1900, Erkkola ryhtyi korjailemaan polkupyöriä. Myöhemmin hän alkoi myös koota niitä. Pyörät syntyivät ajall...

Elintarvikkeiden hinnoista 1909

Työtilastollinen aikakauskirja 1.1.1909 - elintarvikkeiden hinnat maamme eri paikkakunnilla 1909 vuoden toisella neljänneksellä. Suomalainen ruoka on on tunnetusti kallista - näin pidemmälläkin perspektiivillä tarkasteltuna. Tutkimus Ammattityöläisten toimeentuloehdot Suomessa vv. 1908-1909 ilmestyi toukokuussa 1912 Suomen yleisen työtilaston XIII osana. Tutkimus sisälsi pelkästään tilastoja yli 200 sivua ja noin saman verran yhteenvetoa sekä tulosten esittelyä. Asialla eivät olleet nyt työläiset, vaan porvaristaustainen ammattientarkastaja, Vera Hjelt, jonka laati tutkimuksen oman työnsä sekä kansanedustajuuden ohessa. Valtion kustannuksella painatettiin 1000 taloustilikirjaa jaettavaksi perheisiin, joiden tuli kerätä aineistoa tutkimusta varten. Vera Hjelt kuljetti tarkastuskäynneillään kirjoja mukanaan jättäen ne asiamiesten välityksellä jaettavaksi. Tutkimuksen palauttajille luvattiin vielä erikseen 12 tai 15 markan palkkio jokaisesta vuoden aikana huolellises...

Kangasalan terveyslähde

Syntymäpitäjäni Kangasala oli suosittu matkailukohde jo 1700-luvulla. Kuohunharjun kupeessa Kuohunlahden rannalla sijaitsevan Kuohunlähteen vedellä uskottiin olevan parantavia vaikutuksia. Kylpylämatkailun kultakausi Kangasalla kesti noin sata vuotta, 1700-luvun puolesta välistä 1840-luvulle. Lähde oli tunnettu kautta maan ja perimätiedon mukaan Kangasalan kaivolle tuli matkailijoita Ruotsista, Saksasta ja jopa Italiasta asti. Kirkkojärvi ja sen pieni lahti, Kuohunlahti, sijaitsevat aivan Kangasalan kirkonkylän tuntumassa. Kuohun-harjun nimen otaksutaan tulleen harjun rinteessä sijainneesta lähteestä. Lähteen vesi pulppusi, se suorastaan ikään kuin kuohui, harjun rinteestä. Kangasalan terveyslähteestä on käytetty useita muitakin nimityksiä: Elämänlähde, Prunni ja lopulta muun käytön loputtua sitä nimitettiin Pyykkilähteeksi. Lähteen sijainnista on säilynyt ainakin kaksi karttaa. Toinen on vuodelta 1796 ja toinen 1800-luvun alkupuolelta. Kylpyläkulttuuri oli suosittua 1700-ja 1800...

Lydian lukupiiri

Hae tästä blogista