Kotkansaaren ruutikellari numero 84

Kotkansaarella sijaitseva ruutikellari numero 84 on yksi kolmesta meidän päiviimme säilyneistä linnoitusrakennuksista. Ruutikellari 84 on päässyt huonoon kuntoon kuten kuvasta näkyy. Jäljellä on kellarin perustuksista vain osa.

Venäläiset rakensivat 1790-luvulla perustettuun Ruotsinsalmen merilinnoitukseen seitsemän luonnnonkivirunkoista ja tiiliholvattua keskusammuskellaria sekä useita pienempiä ruutikellareita. Ammuskellareissa säilytettiin rauta-ammuksia ja ruutia, 1700-luvulla erityisesti mustaruutia. Ruudin säilyttäminen oli haasteellista, koska liiallinen kosteus ja tai vastaavasti liiallinen kuivuus lisäsivät ammusten syttymisherkkyyttä. Mm. ruutikellareissa olleiden tuuletusaukkojen avulla voitiin säädellä sisälämpötilaa. Kotkansaarella olleista ruutikellareista on säilynyt ehjänä kaksi pientä kellaria ja kahdesta muusta on jäljellä vain raunioitunut kivirakenne.

Ruotsinsalmen linnoitus alkoi menettää merkitystään vuoden 1809 jälkeen. Linnoitusrakennusten vähittäinen rappeutuminen Kotkansaarella tapahtui 1800-luvun kuluessa, käytännössä Krimin sotaan 1855 mennessä. Osa venäläisistä sotilaista jäi saarelle, ja tästä muistona on Kotkansaarella sijaitseva ortodoksinen kirkko. Entisten sotilaiden asunnot ovat hävinneet saarelle muuttaneiden sahatyöläisten, kauppiaiden, käsityöläisten ym. tieltä.

Sotawäkeä täällä kuitenkin asui wielä 10 tuhatta wuoteen 1855, jolloin nekin siirrettiin pois ja englantilaisien sentähden saattoi helposti häivitella, silloisen itämaisen sodan aikana, kasarmeja ja muita uhkeita, waikka autioiksi jätettyjä rakennuksia. Nykyisin on näistä tähteenä ainoastaan wenäläinen kirkko, muutamia eronsaaneiden wenäläisten sotilasten nykyään asumia hökkeleitä,wallienjäännöksiä ja raunioita sekä Kotkansaarella että ympärillä. (Kotkan Sanomat 17.7.1889).

Lähteenä mm. Sirkka Takala, RUOTSINSALMEN LINNOITUKSEN RUUTIKELLARI NRO 84 Restaurointisuunnitelma. OPINNÄYTETYÖ (AMK) | TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU. Restaurointi/ Rakennusrestaurointi Kevät 2011 |

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ruotsalaisia ruotusotilaita Sydän-Hämeessä

Sydän-Hämeen Lehti Julkaistu 19.1.2019 10:42 Ruotsalainen ruotusotilas; asuna harmaa sarkatakki, pukinnahkahousut ja kolmikolkkahattu. Aseena yli metrin mittainen painava ”tussari”, eli vanhanajan kivääri, jossa oli piilukko. (Museovirasto) Syksyllä 1721 Suomeen saapui tuhansia uusia ulkomaalaisia. Suuri Pohjan sota oli syönyt miehiä Ruotsin armeijan suomalaisista joukko-osastoista. Rapakuntoista sotaväkeä täydentämään lähetettiin ruotsalaisia ruotusotilaita. Niin sanottuja lainasotilaita, joita oli kaikkiaan lähes 2400 miestä, ripoteltiin niin Uudellemaalle, Satakuntaan, Varsinais-Suomeen, Hämeeseen kuin Savoon. Sotilaista neljännes asettui 42 hämäläispitäjään, suurimmaksi osaksi Etelä-Hämeeseen, lukuisia sotilaita myös Sydän-Hämeeseen. Sotilaat olivat maaseudun poikia Etelä- ja Keski-Ruotsista. Arviolta joka kolmas oli naimisissa. Suurin osa vaimoista ei kuitenkaan tullut Suomeen ja perheenyhdistämisistä on vain muutama tapaus tiedossa Hämeessä. Maaseudulla naimattomia na

Kaikille Pöperö-Maijoille ja Pöhkö-Jukille

Vaahteramäen Eemeli-kirjoissa köyhien elämä oli karua ja yhteiskunnalliset erot maalaisyhteisössä silmin havaittavissa. Kun Kissankulmassa järjestettiin kinkereitä notkuvien pöytien ääressä, järsivät vaivaistalon vanhukset leivänpaloja. Astrid Lindgren kuvaa 1800-luvun loppupuolen maaseudun vähäosaisia ja tarinoissa on selvä yhteiskunnallinen viesti. Astrid Lindgren sai idean Eemeli-kirjoihinsa isänsä lapsuudenmuistoista Smoolannissa. Suomessa ensimmäiset vaivaistalot perustettiin 1880-luvulla ja Ruotsissa niitä oli jo aiemmin. Vaivaistaloihin koottiin pitäjän huonokuntoisimmat ja työhön kykenemättömät, eli vanhukset, sairaat ja vammaiset. Tällainen oli myös Kissankulman ja vaivaistalon väliä kulkenut Pöperö-Maija, jonka kautta kuulumiset Eemelin tempauksista kiirivät vaivaistaloon. Kirjan lukeneet tai televisiosta sarjaa seuranneet muistavat vaivaistalon asukkien ikimuistoisen joulujuhlan, kun Eemelin vanhemmat olivat lähteneet joulupäivänä kyläilemään ja lapset olivat jääne

Tulitikkuteollisuuden historiaa Karjalaisessa 13.7.2021

Suomen ainoa itsenäinen tulitikkutehdas Tulitikku Oy aloitti toimintansa Jokelassa 1933 – tunnetuin tuote oli ”Trustivapaa Sampo-tikku” Jokelan tulitikkutehdas vuonna 1949 Kuva: Helsingin kaupunginmuseo 13.7.2021 10:02 Tuula Vuolle-Selki JAA Ruotsalainen Ivar Kreuger johti 1920-luvulla tulitikkutrustia tähdäten siihen, että saisi koko maailman tulitikkutuotannon haltuunsa. Kilpailijoita ostettiin, syötiin markkinoilta polkuhinnoilla tai viimeisenä keinona lähetettiin sabotoijia vahingoittamaan tehtaita ja niiden laitteita. Suomessakin kaikki tulitikkutehtaat menettivät vuonna 1927 ulkomaisen myyntivapauden, jolloin ne trustin kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella alistuivat tämän holhoukseen. Sopimus oli näin ollen Suomelle epäedullinen, koska Ruotsin tulitikkutrusti oli ”kuin pukki kaalimaan vartijana”, kirjoitti Keski-Uusimaa -lehti vuonna 1933. Tuotteiden ulkomaille myynti tapahtui trustin kautta. Uusi Aura 15.1.1933 Kuva: Uusi Aura 1920-LUVUN LOPULLA suomalaiset liikemieh

Lydian lukupiiri

Hae tästä blogista