Kun Giuseppe Minetti toi jäätelön Tampereelle

Giuseppe Minetti toi jäätelön Tampereelle. Kaupungissa oli aiemmin ollut myynnissä venäläistä jäätelöä, "marooshia", kuten silloin sanottiin. Ilmeisesti juuri venäläisiltä Minetti sai idean jäätelön valmistuksesta. Monien yritysten ja epäonnistumisien jälkeen Giuseppe ja suomalainen vaimonsa Tilda onnistuivat valmistamaan ensimmäiset jäätelönsä maisteltaviksi. Lukuisien Italian vierailuidensa ansiosta Minetti kehitti jäätelönvalmistustaan yhä entistä paremmaksi.

Minettin jäätelökärryt 1930-luvulta. (Museokeskus Vapriikki, valokuvaaja Veikko Kanninen).

Giuseppe Minetti oli kotoisin Pohjois-Italiasta Parman provinssin Bardin kylästä. Vuosisadan vaihteessa päätti kylän neljä musikanttia lähteä maailmalle taitojaan esittelemään. He päätyivät Suomeen. Yksi heistä oli 18-vuotias Giuseppe Minetti. Musikantit palasivat vuoden päästä Italiiaan. Giuseppe kuitenkin matkusti uudelleen Suomeen ja tutustui häissä soittaessaan häävieraiden joukossa olleeseen Tildaan. Häitä tanssittiin pian.

Moni vanhempi tamperelainen muistaa Minetin jäätelökärryt Tampereen katukuvassa. Minetti asui perheineen Ratinassa missä tapahtui myös jäätelönvalmistus. Ensimmäiset jäätelökärryt ilmestyivät katukuvaan Tampereella kesällä 1925. Toiminta loppui sotavuosiin.

Minetin kärryjen sivussa oli teksti "Tampereen Jäätelöliike Ratina" ja päädyssä luki "Jäätelöä Glace". Jäätelökärryt muistuttivat ulkonäöltään tyypillisiä italialaisia jäätelömyyntikärryjä. Perheen kaikki lapset, Marino, Rinaldo, Albino, Marietta ja Adolfo, olivat kaikki mukana jäätelönvalmistuksessa pienestä pitäen.

Minetin liiketoimintaan kuului myös vappuilmapallojen myynti. Parasta jäätelönmyyntiaikaa olikin vappu. Minetti valmisti itse kaasun ja täytti pallot ja lähti yhdessä vanhimman poikansa kanssa myymään niitä torille. Ratinasta lähti vappuaamuisin liikkeelle Minetin kuuluisat jäätelökärryt perättäisenä jonona, ilmapallomyyjät suurine pallokimppuineen ja posetiivari marakatteineen.

Minetti-jäätelön sivut:
http://www.minetti.fi/yritys_minetin_historia.php.

Hiekkamäki, Kalevi ; Ryyppö, Matti, Ratinan Minetti. 2012.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erkkolan tehdas valmisti invalidipyöriä

Sain polkupyörähistoriaa ja -perinnettä vaalivalta Vanhat Velot ry:n Markku Lahtiselta mielenkiintoista tietoa Erkkolan pyörätehtaasta, jossa valmistettiin ainoana Suomessa pelkästään invalidipyöriä. Tavallisten pyörän kokoajia, jotka ovat tehneet pyöriä muiden valmistamista osista, on ollut lähes joka kylässä - kaupungeissa jopa kymmenittäin. Kotimaisia pyörämerkkejä on todennäköisesti ollut Suomessa pitkälti toistatuhatta, mutta Erkkolan tehdas on ollut ainoa laatuaan. Erkkolan tehtaan invavaunu. Lähde: Pikajalka 3 2015. Ilmajoen Koskenkorva on tunnettu lähinnä viinatehtaastaan, mutta paikkakunnalla sijaitsi 1900-luvun alusta myös Erkkolan pyörätehdas, jonka pääartikkelina olivat sotien jälkeen invalidipyörät. Ilmajokinen Salomon Erkkola oli yksi monista Pohjois-Amerikkaan vaurautta hakemaan lähteneistä siirtolaisista. Suomeen palaamisensa jälkeen, vuonna 1900, Erkkola ryhtyi korjailemaan polkupyöriä. Myöhemmin hän alkoi myös koota niitä. Pyörät syntyivät ajall...

Elintarvikkeiden hinnoista 1909

Työtilastollinen aikakauskirja 1.1.1909 - elintarvikkeiden hinnat maamme eri paikkakunnilla 1909 vuoden toisella neljänneksellä. Suomalainen ruoka on on tunnetusti kallista - näin pidemmälläkin perspektiivillä tarkasteltuna. Tutkimus Ammattityöläisten toimeentuloehdot Suomessa vv. 1908-1909 ilmestyi toukokuussa 1912 Suomen yleisen työtilaston XIII osana. Tutkimus sisälsi pelkästään tilastoja yli 200 sivua ja noin saman verran yhteenvetoa sekä tulosten esittelyä. Asialla eivät olleet nyt työläiset, vaan porvaristaustainen ammattientarkastaja, Vera Hjelt, jonka laati tutkimuksen oman työnsä sekä kansanedustajuuden ohessa. Valtion kustannuksella painatettiin 1000 taloustilikirjaa jaettavaksi perheisiin, joiden tuli kerätä aineistoa tutkimusta varten. Vera Hjelt kuljetti tarkastuskäynneillään kirjoja mukanaan jättäen ne asiamiesten välityksellä jaettavaksi. Tutkimuksen palauttajille luvattiin vielä erikseen 12 tai 15 markan palkkio jokaisesta vuoden aikana huolellises...

Kangasalan terveyslähde

Syntymäpitäjäni Kangasala oli suosittu matkailukohde jo 1700-luvulla. Kuohunharjun kupeessa Kuohunlahden rannalla sijaitsevan Kuohunlähteen vedellä uskottiin olevan parantavia vaikutuksia. Kylpylämatkailun kultakausi Kangasalla kesti noin sata vuotta, 1700-luvun puolesta välistä 1840-luvulle. Lähde oli tunnettu kautta maan ja perimätiedon mukaan Kangasalan kaivolle tuli matkailijoita Ruotsista, Saksasta ja jopa Italiasta asti. Kirkkojärvi ja sen pieni lahti, Kuohunlahti, sijaitsevat aivan Kangasalan kirkonkylän tuntumassa. Kuohun-harjun nimen otaksutaan tulleen harjun rinteessä sijainneesta lähteestä. Lähteen vesi pulppusi, se suorastaan ikään kuin kuohui, harjun rinteestä. Kangasalan terveyslähteestä on käytetty useita muitakin nimityksiä: Elämänlähde, Prunni ja lopulta muun käytön loputtua sitä nimitettiin Pyykkilähteeksi. Lähteen sijainnista on säilynyt ainakin kaksi karttaa. Toinen on vuodelta 1796 ja toinen 1800-luvun alkupuolelta. Kylpyläkulttuuri oli suosittua 1700-ja 1800...

Lydian lukupiiri

Hae tästä blogista