Kun Giuseppe Minetti toi jäätelön Tampereelle

Giuseppe Minetti toi jäätelön Tampereelle. Kaupungissa oli aiemmin ollut myynnissä venäläistä jäätelöä, "marooshia", kuten silloin sanottiin. Ilmeisesti juuri venäläisiltä Minetti sai idean jäätelön valmistuksesta. Monien yritysten ja epäonnistumisien jälkeen Giuseppe ja suomalainen vaimonsa Tilda onnistuivat valmistamaan ensimmäiset jäätelönsä maisteltaviksi. Lukuisien Italian vierailuidensa ansiosta Minetti kehitti jäätelönvalmistustaan yhä entistä paremmaksi.

Minettin jäätelökärryt 1930-luvulta. (Museokeskus Vapriikki, valokuvaaja Veikko Kanninen).

Giuseppe Minetti oli kotoisin Pohjois-Italiasta Parman provinssin Bardin kylästä. Vuosisadan vaihteessa päätti kylän neljä musikanttia lähteä maailmalle taitojaan esittelemään. He päätyivät Suomeen. Yksi heistä oli 18-vuotias Giuseppe Minetti. Musikantit palasivat vuoden päästä Italiiaan. Giuseppe kuitenkin matkusti uudelleen Suomeen ja tutustui häissä soittaessaan häävieraiden joukossa olleeseen Tildaan. Häitä tanssittiin pian.

Moni vanhempi tamperelainen muistaa Minetin jäätelökärryt Tampereen katukuvassa. Minetti asui perheineen Ratinassa missä tapahtui myös jäätelönvalmistus. Ensimmäiset jäätelökärryt ilmestyivät katukuvaan Tampereella kesällä 1925. Toiminta loppui sotavuosiin.

Minetin kärryjen sivussa oli teksti "Tampereen Jäätelöliike Ratina" ja päädyssä luki "Jäätelöä Glace". Jäätelökärryt muistuttivat ulkonäöltään tyypillisiä italialaisia jäätelömyyntikärryjä. Perheen kaikki lapset, Marino, Rinaldo, Albino, Marietta ja Adolfo, olivat kaikki mukana jäätelönvalmistuksessa pienestä pitäen.

Minetin liiketoimintaan kuului myös vappuilmapallojen myynti. Parasta jäätelönmyyntiaikaa olikin vappu. Minetti valmisti itse kaasun ja täytti pallot ja lähti yhdessä vanhimman poikansa kanssa myymään niitä torille. Ratinasta lähti vappuaamuisin liikkeelle Minetin kuuluisat jäätelökärryt perättäisenä jonona, ilmapallomyyjät suurine pallokimppuineen ja posetiivari marakatteineen.

Minetti-jäätelön sivut:
http://www.minetti.fi/yritys_minetin_historia.php.

Hiekkamäki, Kalevi ; Ryyppö, Matti, Ratinan Minetti. 2012.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erkkolan tehdas valmisti invalidipyöriä

Sain polkupyörähistoriaa ja -perinnettä vaalivalta Vanhat Velot ry:n Markku Lahtiselta mielenkiintoista tietoa Erkkolan pyörätehtaasta, jossa valmistettiin ainoana Suomessa pelkästään invalidipyöriä. Tavallisten pyörän kokoajia, jotka ovat tehneet pyöriä muiden valmistamista osista, on ollut lähes joka kylässä - kaupungeissa jopa kymmenittäin. Kotimaisia pyörämerkkejä on todennäköisesti ollut Suomessa pitkälti toistatuhatta, mutta Erkkolan tehdas on ollut ainoa laatuaan. Erkkolan tehtaan invavaunu. Lähde: Pikajalka 3 2015. Ilmajoen Koskenkorva on tunnettu lähinnä viinatehtaastaan, mutta paikkakunnalla sijaitsi 1900-luvun alusta myös Erkkolan pyörätehdas, jonka pääartikkelina olivat sotien jälkeen invalidipyörät. Ilmajokinen Salomon Erkkola oli yksi monista Pohjois-Amerikkaan vaurautta hakemaan lähteneistä siirtolaisista. Suomeen palaamisensa jälkeen, vuonna 1900, Erkkola ryhtyi korjailemaan polkupyöriä. Myöhemmin hän alkoi myös koota niitä. Pyörät syntyivät ajall...

Elintarvikkeiden hinnoista 1909

Työtilastollinen aikakauskirja 1.1.1909 - elintarvikkeiden hinnat maamme eri paikkakunnilla 1909 vuoden toisella neljänneksellä. Suomalainen ruoka on on tunnetusti kallista - näin pidemmälläkin perspektiivillä tarkasteltuna. Tutkimus Ammattityöläisten toimeentuloehdot Suomessa vv. 1908-1909 ilmestyi toukokuussa 1912 Suomen yleisen työtilaston XIII osana. Tutkimus sisälsi pelkästään tilastoja yli 200 sivua ja noin saman verran yhteenvetoa sekä tulosten esittelyä. Asialla eivät olleet nyt työläiset, vaan porvaristaustainen ammattientarkastaja, Vera Hjelt, jonka laati tutkimuksen oman työnsä sekä kansanedustajuuden ohessa. Valtion kustannuksella painatettiin 1000 taloustilikirjaa jaettavaksi perheisiin, joiden tuli kerätä aineistoa tutkimusta varten. Vera Hjelt kuljetti tarkastuskäynneillään kirjoja mukanaan jättäen ne asiamiesten välityksellä jaettavaksi. Tutkimuksen palauttajille luvattiin vielä erikseen 12 tai 15 markan palkkio jokaisesta vuoden aikana huolellises...

Kaikille Pöperö-Maijoille ja Pöhkö-Jukille

Vaahteramäen Eemeli-kirjoissa köyhien elämä oli karua ja yhteiskunnalliset erot maalaisyhteisössä silmin havaittavissa. Kun Kissankulmassa järjestettiin kinkereitä notkuvien pöytien ääressä, järsivät vaivaistalon vanhukset leivänpaloja. Astrid Lindgren kuvaa 1800-luvun loppupuolen maaseudun vähäosaisia ja tarinoissa on selvä yhteiskunnallinen viesti. Astrid Lindgren sai idean Eemeli-kirjoihinsa isänsä lapsuudenmuistoista Smoolannissa. Suomessa ensimmäiset vaivaistalot perustettiin 1880-luvulla ja Ruotsissa niitä oli jo aiemmin. Vaivaistaloihin koottiin pitäjän huonokuntoisimmat ja työhön kykenemättömät, eli vanhukset, sairaat ja vammaiset. Tällainen oli myös Kissankulman ja vaivaistalon väliä kulkenut Pöperö-Maija, jonka kautta kuulumiset Eemelin tempauksista kiirivät vaivaistaloon. Kirjan lukeneet tai televisiosta sarjaa seuranneet muistavat vaivaistalon asukkien ikimuistoisen joulujuhlan, kun Eemelin vanhemmat olivat lähteneet joulupäivänä kyläilemään ja lapset olivat j...

Lydian lukupiiri

Hae tästä blogista