Siirry pääsisältöön

Toivo Pekkasen jäljillä


Toivo Pekkasen Tehtaan varjossa oli  ilmestyttyään vuonna 1932 läpimurtoteos. Lapuan liikkeen ja oikeistoradikalismin aikaan ilmestynyt kirja sai suosiota, koska se oli yksilökuvaus, joka ylitti luokkarajat vailla yhteiskunnallista analyysia, mainitaan Ylen sivuilla. En kuitenkaan usko, että Pekkanen olisi jättänyt ottamatta kantaa aikana, joka oli työväenluokan kannalta ahdistavaa. Hän vain teki sen niin taitavasti vailla uhoa ja vihaa.

Lapsuuteni (1953) on Pekkasen kenties tunnetuin teos - kiitos myös hyvän televisiototeutuksen ja mainion näyttelijäkaartin (Matti Oravisto, Anja Pohjola). Rauni Mollbergin ohjaaman TV-sarja jäi pysyvästi mieleeni ja nyt uudessa kotikaupungissani Kotkassa käyskennellässäni mietin, että onko mahdollisesti tuossa se merenranta, jossa pikku-Toivo ja kivenhakkaajana työskentelevä isä kulkivat käsi kädessä, kun kaikki oli vielä hyvin. Merelle katsoessani pohdin, että onko edessä siintävä saari juuri se, mihin teini-ikäiset pojat soutivat kalastamaan perunoita repussaan ja lopuksi syömään kalakeittoa nuotiolla. Niin harras oli tuo tapahtuma, että se teini-ikäistä katsojaakin säväytti.

Kotkassa työläisperheeseen syntyneen Toivo Pekkasen lapsuus oli ankea. Isän halvaantuminen ja työkyvyn vähittäinen häviäminen ajoi perheen näkemään ajoittain suoranaista nälkää. Toivo Pekkanen kävi kansa- ja ammattikoulun, minkä jälkeen hän työskenteli metallityöläisenä synnyinkaupungissaan Kotkassa vuoteen 1932, jolloin hän ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi.

Kotka Toivo Pekkasen lapsuuden aikaan, yli sata vuotta sitten (Flickr-kokoelmat) Ilmeisesti ulkokuvaus oli tapaus, jota ihmeteltiin kauempaakin (huomaa ihmisten katseet kohdistuneena valokuvaajaan).

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/toivo-pekkasen-jaljilla

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erkkolan tehdas valmisti invalidipyöriä

Sain polkupyörähistoriaa ja -perinnettä vaalivalta Vanhat Velot ry:n Markku Lahtiselta mielenkiintoista tietoa Erkkolan pyörätehtaasta, jossa valmistettiin ainoana Suomessa pelkästään invalidipyöriä.  Tavallisten pyörän kokoajia, jotka ovat tehneet pyöriä muiden valmistamista osista, on ollut lähes joka kylässä - kaupungeissa jopa kymmenittäin. Kotimaisia pyörämerkkejä on todennäköisesti ollut Suomessa pitkälti toistatuhatta, mutta Erkkolan tehdas on ollut ainoa laatuaan. Erkkolan tehtaan  invavaunu. Lähde: Pikajalka 3 2015. Ilmajoen Koskenkorva on tunnettu lähinnä viinatehtaastaan, mutta paikkakunnalla sijaitsi 1900-luvun alusta myös Erkkolan pyörätehdas, jonka pääartikkelina olivat sotien jälkeen invalidipyörät. Ilmajokinen Salomon Erkkola oli yksi monista Pohjois-Amerikkaan vaurautta hakemaan lähteneistä siirtolaisista. Suomeen palaamisensa jälkeen, vuonna 1900, Erkkola ryhtyi korjailemaan polkupyöriä. Myöhemmin hän alkoi myös koota niitä. Pyörät syntyivät ajall...

Elintarvikkeiden hinnoista 1909

Työtilastollinen aikakauskirja 1.1.1909 - elintarvikkeiden hinnat maamme eri paikkakunnilla 1909 vuoden toisella neljänneksellä. Suomalainen ruoka on on tunnetusti kallista - näin pidemmälläkin perspektiivillä tarkasteltuna. Tutkimus Ammattityöläisten toimeentuloehdot Suomessa vv. 1908-1909 ilmestyi toukokuussa 1912 Suomen yleisen työtilaston XIII osana. Tutkimus sisälsi pelkästään tilastoja yli 200 sivua ja noin saman verran yhteenvetoa sekä tulosten esittelyä. Asialla eivät olleet nyt työläiset, vaan porvaristaustainen ammattientarkastaja, Vera Hjelt, jonka laati tutkimuksen oman työnsä sekä kansanedustajuuden ohessa. Valtion kustannuksella painatettiin 1000 taloustilikirjaa jaettavaksi perheisiin, joiden tuli kerätä aineistoa tutkimusta varten.  Vera Hjelt kuljetti tarkastuskäynneillään kirjoja mukanaan jättäen ne asiamiesten välityksellä jaettavaksi. Tutkimuksen palauttajille luvattiin vielä erikseen 12 tai 15 markan palkkio jokaisesta vuoden aikana huolellises...

Kaikille Pöperö-Maijoille ja Pöhkö-Jukille

Vaahteramäen Eemeli-kirjoissa köyhien elämä oli karua ja yhteiskunnalliset erot maalaisyhteisössä silmin havaittavissa. Kun Kissankulmassa järjestettiin kinkereitä notkuvien pöytien ääressä, järsivät vaivaistalon vanhukset leivänpaloja.  Astrid Lindgren kuvaa 1800-luvun loppupuolen maaseudun vähäosaisia ja tarinoissa on selvä yhteiskunnallinen viesti. Astrid Lindgren sai idean Eemeli-kirjoihinsa isänsä lapsuudenmuistoista Smoolannissa. Suomessa ensimmäiset vaivaistalot perustettiin 1880-luvulla ja Ruotsissa niitä oli jo aiemmin. Vaivaistaloihin koottiin pitäjän huonokuntoisimmat ja työhön kykenemättömät, eli vanhukset, sairaat ja vammaiset. Tällainen oli myös Kissankulman ja vaivaistalon väliä kulkenut Pöperö-Maija, jonka kautta kuulumiset Eemelin tempauksista kiirivät vaivaistaloon. Kirjan lukeneet tai televisiosta sarjaa seuranneet muistavat vaivaistalon asukkien ikimuistoisen joulujuhlan, kun Eemelin vanhemmat olivat lähteneet joulupäivänä kyläilemään ja lapset olivat j...