Olen viimeisen kolmen vuoden ajan puhunut eri tilaisuuksissa - lähes tulkoon suu vaahdossa - Vera Hjeltistä. Tähän päälle vielä kirjoittamani artikkelit seitsemässä ammattilehdessä ja kahdessa aikakauslehdessä. Itse kirja (Vera Hjelt. Työväensuojelija) ilmestyi 2013 omakustanteena. Kaupallisten kustantajien näkökulmasta elämäkerta 1900-luvun alussa vaikuttaneesta "kukkahattutädistä" ei ollut rahasampo. Vera vältti skandaaleja eikä hänellä ollut kuuluisia rakastajia. Hän ei noussut julkisuuteen miehensä varjosta eikä ollut köyhälistöä, vaikka köyhästä sivistyskodista olikin. Isä ei ymmärtänyt tyttöjen koulutuksen päälle, mutta sukulaisten avustuksen turvin Vera pääsi opiskelemaan Tammisaaren opettajaseminaariin. Tarve itsellisyyteen ilmeni jo kotona asuessa; musiikkia ja pianonsoittoa opiskellut Vera Hjelt perusti Turun ensimmäisen musiikkikaupan - 17-vuotiaana!
Veran ansiot suomalaisen yhteiskunnan hyväksi olivat ilmiselvät. Vuosina 1921–1989 haudattiin valtion kustannuksella 73 henkilöä, joista vain kolme oli naisia. Näistä ensimmäinen oli Vera Hjelt 1947; seuraavat olivat kansanedustaja ja ministeri Miina Sillanpää 1952 ja näyttelijä Ella Eronen 1987.
Kaikki naiset eivät ole olleet yhtä hengästyttävän tehokkaita kuin Vera Hjelt, mutta kirjoittamisen arvoisia löytyy kaikilta ammattialoilta.
Sata naista Wikipediaan -projektissa, joka järjestettiin naistenpäivänä 8.3.2016 Helsingin Kaisa-kirjastossa, pyrittiin lieventämään Wikipediassa vallitsevaa sukupuolten epäsuhtaa ja nostamaan eri alojen merkittäviä naisia sille kunniapaikalle, joka heille kuuluu.Toisin kuin monista muista, Vera Hjeltistä, on sentään kirjoitettu mittavahko Wikipedia-sivu, kuten mm. Tekniikan museon blogissa mainitaan (museo https://tekniikanmuseo.wordpress.com/2016/03/07/sata-naista-wikipediaan/).
Täydensin omalta osaltani Vera Hjelt -artikkelia ensimmäisen kerran 2012 ja viimeisen kerran 2015. Kehottaisinkin kaikkia tutkija- ja tietokirjailijoita jatkamaan urakkaa - kukin omalla sarallaan. Wikipedia on nykyajan tietosanakirja - halusimmepa tai ei. Vertaisarviointi ja tarkistusprosessi varmistavat, ettei ihan megaluokan virheitä tule enää esiin.
Niin ja tietysti hyvät valtiovallan edustajat! Kun ensi vuonna vietämme itsenäisyyden satavuotisjuhlia, niin ei unohdeta vaikuttajanaisia! Vilkaisu satavuotisjuhlien tähänastiseen ohjelmaan ihmetyttää: ymmärrän kyllä, että mukana ovat mm. Väinö Tanner, Frans Emil Sillanpää, Touko Laaksonen (Tom of Finland) mutta ei Aino Kallasta lukuunottamatta muita naisia? Missä ovat Tove Jansson, Armi Ratia, Miina Sillanpää, Helvi Sipilä...? Viime viikolla vietettiin äänioikeuden 110-vuotisjuhlia, joista meidän suomalaisten tulisi ainakin naisten puolesta olla ylpeitä. Juhlavuoden ohjelmaan kuuluvan Naisten ääni-verkkojulkaisun kautta pääsee ainakin vaikuttamaan, joten sinne!
Pilalehti Velikulta kuvasi kansanedustaja Vera Hjeltin pyylevänä ja hyväntahtoisena tätihahmona. (Lähde: Velikulta no:t 2-3 1911, Kansalliskirjasto, digitoidut aineistot)
Nuori kansakouluopettaja Vera Hjelt 1883-1884 (kirjasta Hjelt-Cajanus, Esther: Vera Hjelt. Uranuurtaja. 1948).
Kommentit
Lähetä kommentti