Presidentillistä sukua


Isoäitini äidin Maria Perälän (os. Lentola) kansanopistovaiheita tutkiessani harhauduin Marian äidin, Amandan Lentolan, suvun tutkimiseen. Liisa Poppius on tallentanut hämäläisen, Sääksämäeltä lähtöisin olevan Pastell-suvun vaiheet tarkasti aina 1600-luvun alusta lähtien.

Isoäitini isoäiti Sääksmäellä syntynyt Amanda oli siis omaa sukuaan Pastell. Nuori neito naitiin Lentolan vauraaseen talollissukuun Kangasalle. Isäni ja hänen sisaruksensa ovat usein puhuneet Kemmolan vaarista, jonka vasta nyt ymmärsin tarkoittavan Amandan isää Kustaa Pastellia. joka oli siis sisaruksille läheisen Maria-isoäidin vaari.

Samaan Pastell-sukuun kuului myös Juho Kusti Paasikivi, jonka äidinäiti Helena oli Pastell-sukua. Sukumme kohtavaat 1700-luvun puolivälissä.  Amanda Lentolan isoisän isoisä oli Gustaf (Kustaa) Johan Pastell, jonka veli Simon Pastell oli puolestaan Helena Pastellin isoisä. Gustaf oli syntynyt 1691 ja hän kuoli vuonna 1773 syöpään. Veli Simon Pastell oli syntynyt 1694 ja kuollut 1771 Sääksmäellä kuten veljensäkin.

Veljesten Gustaf Johan Pastellin ja Simon Pastellin vanhemmat olivat Roukon tilan omistajat Johan Pastell ja Ingeborg Speitz. Ingeborg Speitzin isoisä oli Suomen historiasta tunnettu lainsuomentaja Hartvig (Hartikka) Henrikinpoika Speitz (s. 1591, Liuttulan kartano, Rantoo, Sääksmäki – k. 1651.)

Pastell-suvun ensimmäinen jäsen, veljesten Gustaf Johan Ja Simon Pastellin isoisän isä, Leonhard Pastell, mainitaan Sääksmäen Roukon Mäenpään eli Furunäsin omistajana vuonna 1641, jonka hän omisti avioliittonsa kautta, ja josta suoritti myös ratsupalvelusta. Manttaaliluettelossa hänet mainitaan Lennart Tysk-nimellä ja suku on todennäköisesti vierasmaalainen. Leonhard Pastell  oli sotilasarvoltaan aliupseeri: vuodesta 1642 korpraali,  sittemmin vuodesta 1649 luutnantti Banérin komppaniassa ja vuonna 1653 hän yleni ratsumestariksi.

Vuonna 1650 Leonhard Pastell  sai kuningatar Kristiinalta läänitykseksi Pälkäneen Painon Jussilan sekä Sääksmäen Lantoisten Penttilän ja Rekolan sekä Valkeakosken Salonkylän Kaivannon myllyn, jotka aikaisemmin olivat olleet läänitettynä hänen apelleen.
Luovutettuaan Roukon isännyyden pojalleen siirtyi Leonhard Pastell 1660-luvun alussa viettämään vanhuudenpäiviään  Sääksmäen Lantoisiin. Hänen kuolemansa jälkeen eivät perheen varat kuitenkaan  riittäneet kartanon asianomaiseen kunnossapitoon, mutta Leonhard Pastellin leski Margareeta nautti Lantoisten Penttilässä rälssioikeutta aina isoon reduktioon (=läänitys- ja lahjoitusmaiden palautus kruunulle) saakka.  Viimeisinä vuosinaan Margareeta on merkitty henkikirjoissa köyhäksi.

(lähde: Hämäläisiä sukuja. Pastell. KIrjoittanut Liisa Poppius, Helsinki 1949. s, 5-7)

Kommentit