Presidentillistä sukua


Juho Kusti Paasikivi 34-vuotiaana vuonna 1904. (Museovirasto, kuvaaja Atelier Apollo).

Isäni isoäidin, Maria Perälän (os. Lentola), kansanopistovaiheita tutkiessani tutustuin samalla Marian äidin, Amandan Lentolan, sukuun. Liisa Poppius on tallentanut hämäläisen, Sääksmäeltä lähtöisin olevan Pastell-suvun vaiheet tarkasti aina 1600-luvun alusta lähtien.

Sääksmäellä syntynyt Amanda oli omaa sukuaan Pastell. Nuori neito naitiin Lentolan vauraaseen talollissukuun Kangasalle. Isäni ja hänen sisaruksensa ovat usein puhuneet Kemmolan vaarista, jonka vasta nyt ymmärsin tarkoittavan Amandan isää Kustaa Pastellia. joka oli siis sisaruksille läheisen Maria-mummon vaari.

Samaan Pastell-sukuun kuului myös Juho Kusti Paasikivi, jonka äidinäiti Helena oli omaa sukuaan Pastell. Sukumme kohtavaat 1700-luvun puolivälissä.  Amanda Lentolan isoisän isoisä Gustaf Johan Pastell ja Helena Pastellin isoisä Simon Pastell olivat veljeksiä. Gustaf oli syntynyt 1691. Hän kuoli vuonna 1773 syöpään. Veli Simon Pastell oli syntynyt 1694 ja kuoli pari vuotta aiemmin kuin veljensä. Molemmat on haudattu Sääksmäelle.

Isoäitini isoäidin Amada Lentolan isoisän isoisä ja Juho Kusti Paasikiven isoäidin isoisä olivat veljeksiä.

Veljesten Gustaf Johan Pastellin ja Simon Pastellin vanhemmat olivat Roukon tilan omistajat Johan Pastell ja Ingeborg Speitz. Ingeborg Speitzin isoisä oli Suomen historiasta tunnettu lainsuomentaja Hartvig (Hartikka) Henrikinpoika Speitz (s. 1591, Liuttulan kartano, Rantoo, Sääksmäki – k. 1651.)

Pastell-suvun ensimmäinen tunnettu jäsen, veljesten Gustaf Johan Ja Simon Pastellin isoisän isä, Leonhard Pastell, mainitaan Sääksmäen Roukon Mäenpään eli Furunäsin omistajana vuonna 1641, jonka hän omisti avioliittonsa kautta, ja josta suoritti myös ratsupalvelusta. Manttaaliluettelossa hänet mainitaan Lennart Tysk-nimellä ja suku on todennäköisesti vierasmaalainen. Leonhard Pastell  oli sotilasarvoltaan aliupseeri: vuodesta 1642 korpraali,  sittemmin vuodesta 1649 luutnantti Banérin komppaniassa. Vuonna 1653 Leonhard Pastell yleni ratsumestariksi.

Vuonna 1650 Leonhard Pastell  sai kuningatar Kristiinalta läänitykseksi Pälkäneen Painon Jussilan sekä Sääksmäen Lantoisten Penttilän ja Rekolan sekä Valkeakosken Salonkylän Kaivannon myllyn, jotka aiemmin olivat olleet läänitettynä hänen apelleen.

Luovutettuaan Roukon isännyyden pojalleen siirtyi Leonhard Pastell 1660-luvun alussa viettämään vanhuudenpäiviään  Sääksmäen Lantoisiin. Hänen kuolemansa jälkeen huomattiin, että perheen varat olivat huvenneet olemattomiin. Leonhard Pastellin leski Margareeta nautti Lantoisten Penttilässä rälssioikeutta aina isoon reduktioon (=läänitys- ja lahjoitusmaiden palautus kruunulle) saakka. Viimeisinä vuosinaan Margareeta on merkitty henkikirjoissa köyhäksi.

(lähde: Hämäläisiä sukuja. Pastell. KIrjoittanut Liisa Poppius, Helsinki 1949. s, 5-7)

Kommentit