Siirry pääsisältöön

Ravinto ja terveys keskiajan lääketieteessä



Amsterdam Rijksmuseum Art -kokoelmista (Flickr)


Keskiajan terveydenhoidossa suosittiin yleisesti ruokajärjestystä, elämänohjeita, lepoa ja unta, ruumiinharjoituksia, kylpyjä sekä lääkkeitä, joita valmistettiin tavallisimmin yrteistä. Filosofian tohtori, Timo Joutsivuo, on perehtynyt yllämainittuihin keskiajan lääketieteellisiin teksteihin, jotka neuvoivat, miten elää ja syödä hyvin. Ohjeet ovat yksityiskohtaisia. Joutsivuon tuore kirja Terveys keskiajan lääketieteessä kertoo keskiajan ihmisistä ja ennen kaikkea ruoan merkityksestä.

Ruoka lääkitsee

On laskettu, että keskiaikaisten terveysoppaiden ja –kirjojen aiheista yli puolet käsitteli ravintoa, eli ruokaa ja juomaa. Lukemattomien eri juoma- ja ravintoaineiden analysointi, eli mikä ruoka-aine oli helposti sulavaa ja mikä ei ja millaisiin sairauksiin se vaikutti, vaikutti keskiajan lääketieteessä käsityksiin terveydestä. Ihminen on sitä, mitä hän syö -ajattelu ei ollut vierasta keskiajan lääkärillekään. Keskiajan terveysoppaat olivat siis täynnä ravintosuosituksia, joita tosin pystyivät noudattamaan vain rikkaat.

Keskiajan terveysajattelussa painotettiin Aristoteleen ja monen muun antiikin ajattelijan näkemystä kohtuudesta hyvän elämän ja terveyden lähteenä. Ihmisen ikääntymistäkin hahmotettiin sen mukaan, mitä hän jaksoi ja kykeni tekemään. Erittäin ymmärrettävää aikakautena, jolloin elettiin kuoleman varjossa silti elämän nautintoja varjellen.

Joutsivuo etenee kirjassaan johdonmukaisesti löytäen monien nykyisten vaivojen pohdiskelulle ja terveystrendeille viitteitä jo keskiajalta. Lääkärit uskoivat, että ruoka ja juomamme nesteet muuttuivat ruumiissa osaksi meitä. Elämä kulutti ruumista, mutta ravinnon avulla suurin osa menetyksistä pystyttiin paikkaamaan. Periaate kuitenkin oli, että lähes kaikki ruoka on lääkitsevää. Tiedettiin, että tietyillä kasveilla oli lääkinnällisiä ominaisuuksia.

Kenenkään ei pidä syödä ennen kuin vatsa on tyhjä. Syö siis kohtuudella ja vältä ylensyöntiä. Hyviä ohjeita varsinkin näin joulun alla.  Lisäksi tuli käyttää vain sellaisia ruokia, jotka sopivat parhaiten kunkin omalle luonnolle, sillä itselle parhaiten sopivat ruoat sulavat helpoiten.  Mausteita käytettiin myös lääkinnällisessä mielessä, minkä lisäksi niitä käytettiin ravinnossa tasapainottavina ainesosina. Käsiä pestiin usein, ennen ja jälkeen ruokailun: käsien pesu ruokailun jälkeen pesee kädet ja kirkastaa silmät.

Paasto säänteli ruokailua

Paastoaminen oli keskeinen osa keskiajan ihmisen elämää, varsinkin kun paastopäiviä osui vuoteen noin 140. Paasto tarkoitti pidättymistä lihan syönnistä. Myöskään maitoa, rasvaa, voita ja kananmunia ei saanut syödä ja aterioita oli päivässä vain yksi. Sydänkeskiajalla lihansyönnistä pidättäytymistä alettiin kuitenkin pitää harhaoppisena ja lihan syönti oli kristitylle lähes velvollisuus. Koska Jumala oli antanut kaikki eläimet ihmisen valtaan, ihmisellä oli oikeus tappaa ja syödä elämiä. Luonnossa vallitsi tietty hierarkia, kun kasvit olivat eläimiä varten ja eläimet ihmisiä varten.

Kirja monipuolistaa ja oikoo käsityksiä niin keskiajan lääketieteestä kuin ajan tiedeymmärryksestä yleensä. Kirjan loppuun on sijoitettu pienoiselämäkertoja keskiajan tunnetuimmista lääkäreistä. Tässä vaiheessa lukija huomaa kaipaavansa kirjaan asiaankuuluvaa kuvitusta, joka nyt tyystin puuttuu. Keskiajan kuvataiteessa aiheesta on kuitenkin jopa runsaudenpulaa.


Timo Joutsivuo, Terveys keskiajan lääketieteessä.  Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (2015)

Aiheesta myös osoitteessa http://www.saunalahti.fi/arnoldus/keskiaik.html





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Heinrich Himmlerin vierailu Luopioisissa kesällä 1942

Juutalaisten joukkotuhosuunnitelmien toimeenpanosta vastannut natsijohtaja Heinrich Himmler vieraili Suomessa kaikessa hiljaisuudessa kesällä 1942. Asevelimaan toiseksi korkein johtaja viipyi maassa poikkeuksellisesti yli viikon, tapasi kaikki tärkeimmät suomalaispäättäjät ja teki tuttavuutta muihinkin suomalaisiin. Sydän-Hämeen hiekkateillä käytiin myös legendaariset takapenkkikeskustelut koskien Suomessa oleskelevia juutalaispakolaisia. Himmler saapuu Suomeen keskiviikkona 29. heinäkuuta 1942 suoraan Tallinnasta Junkers 52 -mallisella lentokoneella.  Tiistai 4. elokuuta muodostuu Himmlerin Suomen-loman merkittävimmäksi päiväksi. Se tiedetään, että kello 10 aamulla pääministeri Jukka Rangellin auto kaartaa Tyrvännön Petäyksen huvilan pihaan, jossa Himmler oli seurueineen lomaillut. Kahden auton seurue ottaa suunnakseen Kangasalan Vehoniemen harjun. Sen puisesta näkötornista avautuvia järvinäköaloja Himmler kehuu suurenmoisiksi. Automatka pitkin mutkaisia ja pöllyä...

Kaikille Pöperö-Maijoille ja Pöhkö-Jukille

Vaahteramäen Eemeli-kirjoissa köyhien elämä oli karua ja yhteiskunnalliset erot maalaisyhteisössä silmin havaittavissa. Kun Kissankulmassa järjestettiin kinkereitä notkuvien pöytien ääressä, järsivät vaivaistalon vanhukset leivänpaloja.  Astrid Lindgren kuvaa 1800-luvun loppupuolen maaseudun vähäosaisia ja tarinoissa on selvä yhteiskunnallinen viesti. Astrid Lindgren sai idean Eemeli-kirjoihinsa isänsä lapsuudenmuistoista Smoolannissa. Suomessa ensimmäiset vaivaistalot perustettiin 1880-luvulla ja Ruotsissa niitä oli jo aiemmin. Vaivaistaloihin koottiin pitäjän huonokuntoisimmat ja työhön kykenemättömät, eli vanhukset, sairaat ja vammaiset. Tällainen oli myös Kissankulman ja vaivaistalon väliä kulkenut Pöperö-Maija, jonka kautta kuulumiset Eemelin tempauksista kiirivät vaivaistaloon. Kirjan lukeneet tai televisiosta sarjaa seuranneet muistavat vaivaistalon asukkien ikimuistoisen joulujuhlan, kun Eemelin vanhemmat olivat lähteneet joulupäivänä kyläilemään ja lapset olivat j...

Ruotsalaisia ruotusotilaita Sydän-Hämeessä

Sydän-Hämeen Lehti Julkaistu 19.1.2019 10:42 Ruotsalainen ruotusotilas; asuna harmaa sarkatakki, pukinnahkahousut ja kolmikolkkahattu. Aseena yli metrin mittainen painava ”tussari”, eli vanhanajan kivääri, jossa oli piilukko. (Museovirasto) Syksyllä 1721 Suomeen saapui tuhansia uusia ulkomaalaisia. Suuri Pohjan sota oli syönyt miehiä Ruotsin armeijan suomalaisista joukko-osastoista. Rapakuntoista sotaväkeä täydentämään lähetettiin ruotsalaisia ruotusotilaita. Niin sanottuja lainasotilaita, joita oli kaikkiaan lähes 2400 miestä, ripoteltiin niin Uudellemaalle, Satakuntaan, Varsinais-Suomeen, Hämeeseen kuin Savoon. Sotilaista neljännes asettui 42 hämäläispitäjään, suurimmaksi osaksi Etelä-Hämeeseen, lukuisia sotilaita myös Sydän-Hämeeseen. Sotilaat olivat maaseudun poikia Etelä- ja Keski-Ruotsista. Arviolta joka kolmas oli naimisissa. Suurin osa vaimoista ei kuitenkaan tullut Suomeen ja perheenyhdistämisistä on vain muutama tapaus tiedossa Hämeessä. Maaseudulla naimattomia na...