Siirry pääsisältöön

Ameriikan sukulaisia


Isotätini, Hilda Rantanen, lähti  Kanadaan siirtolaiseksi vuonna 1923. Hilda palasi kuitenkin vajaan vuoden päästä takaisin Suomeen. Erityisesti  mieleen oli jäänyt myrskyinen laivamatka Liverpoolista Quebeckiin Megantic -nimisellä laivalla. Siirtolaisinstituutin siirtolaisrekisteristä (matkustajaluettelot) rakentui kuva matkan  vaiheista Hangosta Kanadaan. Matkaan lähtiessään Hilda oli 47-vuotias riuska ja hyväkuntoinen leski sekä kahden aikuisen lapsen äiti. Kymmenen vuotta aikaisemmin Hildan Kustaa -veli oli lähtenyt Kanadaan ja veljen rohkaisemana lähti nyt myös sisar. Veli oli kuitenkin muuttanut Amerikan puolelle Michiganiin jo keväällä 1914 ja sinne oli Hildankin tarkoitus pyrkiä. Isotätini teki Kanadassa siivous- ym. hanttitöitä, joita maahan muuttaneille siirtolaisnaisille ensi alkuun tarjottiin.

Varpu Lindström on kirjassaan Uhmattaret. Suomalaisten siirtolaisnaisten vaiheita Kandassa 1890-1930 (1991), kertonutmiten monet suomalaiset naiset liittyivät jäseneksi siirtolaisseurakuntiin, Näissä kun oli mm. mahdollisuus opiskella englantia. Toinen vaihtoehto olivat sosialistijärjestöt, joiden naistoiminta oli varsin aktiivista.Tuskin ehti Hilda näihin rientoihin osallistua, varsinkaan viimeksimainittuun, vaikka vanhoja Tampereen likkoja olikin. Toive tavata oma veli, ei koskaan toteutunut. Rajoja oli kiristetty ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja 1920-luvun alussa. Matkustaminen siirtolaisena Kanadasta Yhdysvaltain puolelle evättiin monelta. Veli Kustaa oli asettunut Michiganin Calumetiin, mennyt naimisiin suomalaisen Estherin kanssa ja perustanut perheen, johon kuului 9 tyttöä ja yksi poika. Kaikki lapset olivat toki vanhemmilleen rakkaita, mutta legenda kertoo, että pojan synnyttyä Kustaan,eli amerikkalaisittain John Vuolteen sepänverstaan kylttiin lisättiin sana ´son´. Isosetäni saikin ahkeroida yötä päivää suuren perheensä elättämiseksi. Tänä päivänä Kustaan lapsenlapset ovat näyttelijä Matt Damonin tapaan amerikkalaistuneita varttifinskejä, joilla on juuret paitsi Suomessa, myös muualla Euroopassa.

Alemmassa kuvia suomalaisia metsätyömiehiä ja kämppäemäntiä Kanadassa vuonna 1914. Isosetäni muutti Kanadaan lokakuussa 1913 siirtyen keväällä 1914 Amerikan puolelle Michiganiin. Yllä oleva kuva on Calumetista,  johon John Vuolle vihdoin asettui ja perusti perheen. (Kuvalähde: Siirtolaisinstituutin kuva-arkisto)




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erkkolan tehdas valmisti invalidipyöriä

Sain polkupyörähistoriaa ja -perinnettä vaalivalta Vanhat Velot ry:n Markku Lahtiselta mielenkiintoista tietoa Erkkolan pyörätehtaasta, jossa valmistettiin ainoana Suomessa pelkästään invalidipyöriä.  Tavallisten pyörän kokoajia, jotka ovat tehneet pyöriä muiden valmistamista osista, on ollut lähes joka kylässä - kaupungeissa jopa kymmenittäin. Kotimaisia pyörämerkkejä on todennäköisesti ollut Suomessa pitkälti toistatuhatta, mutta Erkkolan tehdas on ollut ainoa laatuaan. Erkkolan tehtaan  invavaunu. Lähde: Pikajalka 3 2015. Ilmajoen Koskenkorva on tunnettu lähinnä viinatehtaastaan, mutta paikkakunnalla sijaitsi 1900-luvun alusta myös Erkkolan pyörätehdas, jonka pääartikkelina olivat sotien jälkeen invalidipyörät. Ilmajokinen Salomon Erkkola oli yksi monista Pohjois-Amerikkaan vaurautta hakemaan lähteneistä siirtolaisista. Suomeen palaamisensa jälkeen, vuonna 1900, Erkkola ryhtyi korjailemaan polkupyöriä. Myöhemmin hän alkoi myös koota niitä. Pyörät syntyivät ajall...

Elintarvikkeiden hinnoista 1909

Työtilastollinen aikakauskirja 1.1.1909 - elintarvikkeiden hinnat maamme eri paikkakunnilla 1909 vuoden toisella neljänneksellä. Suomalainen ruoka on on tunnetusti kallista - näin pidemmälläkin perspektiivillä tarkasteltuna. Tutkimus Ammattityöläisten toimeentuloehdot Suomessa vv. 1908-1909 ilmestyi toukokuussa 1912 Suomen yleisen työtilaston XIII osana. Tutkimus sisälsi pelkästään tilastoja yli 200 sivua ja noin saman verran yhteenvetoa sekä tulosten esittelyä. Asialla eivät olleet nyt työläiset, vaan porvaristaustainen ammattientarkastaja, Vera Hjelt, jonka laati tutkimuksen oman työnsä sekä kansanedustajuuden ohessa. Valtion kustannuksella painatettiin 1000 taloustilikirjaa jaettavaksi perheisiin, joiden tuli kerätä aineistoa tutkimusta varten.  Vera Hjelt kuljetti tarkastuskäynneillään kirjoja mukanaan jättäen ne asiamiesten välityksellä jaettavaksi. Tutkimuksen palauttajille luvattiin vielä erikseen 12 tai 15 markan palkkio jokaisesta vuoden aikana huolellises...

Kaikille Pöperö-Maijoille ja Pöhkö-Jukille

Vaahteramäen Eemeli-kirjoissa köyhien elämä oli karua ja yhteiskunnalliset erot maalaisyhteisössä silmin havaittavissa. Kun Kissankulmassa järjestettiin kinkereitä notkuvien pöytien ääressä, järsivät vaivaistalon vanhukset leivänpaloja.  Astrid Lindgren kuvaa 1800-luvun loppupuolen maaseudun vähäosaisia ja tarinoissa on selvä yhteiskunnallinen viesti. Astrid Lindgren sai idean Eemeli-kirjoihinsa isänsä lapsuudenmuistoista Smoolannissa. Suomessa ensimmäiset vaivaistalot perustettiin 1880-luvulla ja Ruotsissa niitä oli jo aiemmin. Vaivaistaloihin koottiin pitäjän huonokuntoisimmat ja työhön kykenemättömät, eli vanhukset, sairaat ja vammaiset. Tällainen oli myös Kissankulman ja vaivaistalon väliä kulkenut Pöperö-Maija, jonka kautta kuulumiset Eemelin tempauksista kiirivät vaivaistaloon. Kirjan lukeneet tai televisiosta sarjaa seuranneet muistavat vaivaistalon asukkien ikimuistoisen joulujuhlan, kun Eemelin vanhemmat olivat lähteneet joulupäivänä kyläilemään ja lapset olivat j...