Siirry pääsisältöön

Juhana Ihalaisen (1798-1856) karheankipeä elämä

Kuopion kaupunginteatterissa esitettiin vuonna 2000 kevät- ja syyskaudella Matti Rossin näytelmää Mahtaja eli kansanrunoilija Juhana Ihalaisen salattu elämä. Näytelmä oli kiedottu yhteen niin faktasta, fiktiosta kuin fantasiasta. Pääosassa oli Rautalammin oma poika, kansanrunoilija Juhana Ihalainen. Juhana oli yksi kuuluisan runopitäjän kolmesta suuruudesta, kaksi muuta olivat talollinen Vihta-Paavo Korhonen ja Pentti Lyytinen. Juhana Ihalainen, nälän ja riisitaudin rampauttama pieni mies, saunasirkaksi kutsuttu, oli  rohkea sanankäyttäjä, joka ei pelännyt ylempiään. Pilkan kohteeksi joutuneet kävivät polttamassa Ihalaisen paperit ja nimismieskin takavarikoi jyväskyläläisen piirilääkärin, Wolmar Schildtin, suojatilleen lähettämät paperit. Rautalammin herroja, etunenässä nimismies, ärsytti erityisesti, että pieni ja ruumiillisesti rujo mies osasi lukea, kirjoittaa ja laatia runoja. Juhana Ihalainen oli taitava sanankäyttäjä, joka suomi niin tekohurskautta ja ylpeyttä kuin viinan ja rahan himoa.

Kansanrunouden kerääjät Elias Lönnrotin johdolla arvostivat kansanrunoilijoita ja toivat heille ansaittua julkisuutta. Ehkä järkyttävintä on lukea jälkipolvien arviot Juhana Ihalaisen tuotannosta 1800-luvun loppupuolelta. Kansasta lähtenyt, epäsuotuisat lähtökohdat elämälleen saanut, ruotuvaivainen, saunan loukossa asuva runoilija ei enää täyttänyt  suomalaisen kansanrunoilijan normeja. Mm. kirjailija ja professori Kustavi Grotenfelt kirjoittaa: Ihalaisen runot ovat kirjoitetut ilman suurempaa runollista innostusta, runomitta on perin huono; useimmissa niistä hän moittii tai pilkkaa kansassa vallitsevia pahoja tapoja.

Lähteenä käytetty mm. Kulttuurivihkot 6 2005, s. 36-38 (Matti Rossi)


Juhana Ihalaisen käsialanäyte piirroksineen Rautalammin museosta

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kangasalan terveyslähde

Syntymäpitäjäni Kangasala oli suosittu matkailukohde jo 1700-luvulla. Kuohunharjun kupeessa Kuohunlahden rannalla sijaitsevan Kuohunlähteen vedellä uskottiin olevan parantavia vaikutuksia. Kylpylämatkailun kultakausi Kangasalla kesti noin sata vuotta, 1700-luvun puolesta välistä 1840-luvulle. Lähde oli tunnettu kautta maan ja perimätiedon mukaan Kangasalan kaivolle tuli matkailijoita Ruotsista, Saksasta ja jopa Italiasta asti. Kirkkojärvi ja sen pieni lahti, Kuohunlahti, sijaitsevat aivan Kangasalan kirkonkylän tuntumassa. Kuohun-harjun nimen otaksutaan tulleen harjun rinteessä sijainneesta lähteestä. Lähteen vesi pulppusi, se suorastaan ikään kuin kuohui, harjun rinteestä. Kangasalan terveyslähteestä on käytetty useita muitakin nimityksiä: Elämänlähde, Prunni ja lopulta muun käytön loputtua sitä nimitettiin Pyykkilähteeksi. Lähteen sijainnista on säilynyt ainakin kaksi karttaa. Toinen on vuodelta 1796 ja toinen 1800-luvun alkupuolelta. Kylpyläkulttuuri oli suosittua 1700-ja 1800...

Kaikille Pöperö-Maijoille ja Pöhkö-Jukille

Vaahteramäen Eemeli-kirjoissa köyhien elämä oli karua ja yhteiskunnalliset erot maalaisyhteisössä silmin havaittavissa. Kun Kissankulmassa järjestettiin kinkereitä notkuvien pöytien ääressä, järsivät vaivaistalon vanhukset leivänpaloja.  Astrid Lindgren kuvaa 1800-luvun loppupuolen maaseudun vähäosaisia ja tarinoissa on selvä yhteiskunnallinen viesti. Astrid Lindgren sai idean Eemeli-kirjoihinsa isänsä lapsuudenmuistoista Smoolannissa. Suomessa ensimmäiset vaivaistalot perustettiin 1880-luvulla ja Ruotsissa niitä oli jo aiemmin. Vaivaistaloihin koottiin pitäjän huonokuntoisimmat ja työhön kykenemättömät, eli vanhukset, sairaat ja vammaiset. Tällainen oli myös Kissankulman ja vaivaistalon väliä kulkenut Pöperö-Maija, jonka kautta kuulumiset Eemelin tempauksista kiirivät vaivaistaloon. Kirjan lukeneet tai televisiosta sarjaa seuranneet muistavat vaivaistalon asukkien ikimuistoisen joulujuhlan, kun Eemelin vanhemmat olivat lähteneet joulupäivänä kyläilemään ja lapset olivat j...

Heinrich Himmlerin vierailu Luopioisissa kesällä 1942

Juutalaisten joukkotuhosuunnitelmien toimeenpanosta vastannut natsijohtaja Heinrich Himmler vieraili Suomessa kaikessa hiljaisuudessa kesällä 1942. Asevelimaan toiseksi korkein johtaja viipyi maassa poikkeuksellisesti yli viikon, tapasi kaikki tärkeimmät suomalaispäättäjät ja teki tuttavuutta muihinkin suomalaisiin. Sydän-Hämeen hiekkateillä käytiin myös legendaariset takapenkkikeskustelut koskien Suomessa oleskelevia juutalaispakolaisia. Himmler saapuu Suomeen keskiviikkona 29. heinäkuuta 1942 suoraan Tallinnasta Junkers 52 -mallisella lentokoneella.  Tiistai 4. elokuuta muodostuu Himmlerin Suomen-loman merkittävimmäksi päiväksi. Se tiedetään, että kello 10 aamulla pääministeri Jukka Rangellin auto kaartaa Tyrvännön Petäyksen huvilan pihaan, jossa Himmler oli seurueineen lomaillut. Kahden auton seurue ottaa suunnakseen Kangasalan Vehoniemen harjun. Sen puisesta näkötornista avautuvia järvinäköaloja Himmler kehuu suurenmoisiksi. Automatka pitkin mutkaisia ja pöllyä...