Kuopion kaupunginteatterissa esitettiin vuonna 2000 kevät- ja syyskaudella Matti Rossin näytelmää Mahtaja eli kansanrunoilija Juhana Ihalaisen salattu elämä. Näytelmä oli kiedottu yhteen niin faktasta, fiktiosta kuin fantasiasta. Pääosassa oli Rautalammin oma poika, kansanrunoilija Juhana Ihalainen. Juhana oli yksi kuuluisan runopitäjän kolmesta suuruudesta, kaksi muuta olivat talollinen Vihta-Paavo Korhonen ja Pentti Lyytinen. Juhana Ihalainen, nälän ja riisitaudin rampauttama pieni mies, saunasirkaksi kutsuttu, oli rohkea sanankäyttäjä, joka ei pelännyt ylempiään. Pilkan kohteeksi joutuneet kävivät polttamassa Ihalaisen paperit ja nimismieskin takavarikoi jyväskyläläisen piirilääkärin, Wolmar Schildtin, suojatilleen lähettämät paperit. Rautalammin herroja, etunenässä nimismies, ärsytti erityisesti, että pieni ja ruumiillisesti rujo mies osasi lukea, kirjoittaa ja laatia runoja. Juhana Ihalainen oli taitava sanankäyttäjä, joka suomi niin tekohurskautta ja ylpeyttä kuin viinan ja rahan himoa.
Kansanrunouden kerääjät Elias Lönnrotin johdolla arvostivat kansanrunoilijoita ja toivat heille ansaittua julkisuutta. Ehkä järkyttävintä on lukea jälkipolvien arviot Juhana Ihalaisen tuotannosta 1800-luvun loppupuolelta. Kansasta lähtenyt, epäsuotuisat lähtökohdat elämälleen saanut, ruotuvaivainen, saunan loukossa asuva runoilija ei enää täyttänyt suomalaisen kansanrunoilijan normeja. Mm. kirjailija ja professori Kustavi Grotenfelt kirjoittaa: Ihalaisen runot ovat kirjoitetut ilman suurempaa runollista innostusta, runomitta on perin huono; useimmissa niistä hän moittii tai pilkkaa kansassa vallitsevia pahoja tapoja.
Lähteenä käytetty mm. Kulttuurivihkot 6 2005, s. 36-38 (Matti Rossi)
Juhana Ihalaisen käsialanäyte piirroksineen Rautalammin museosta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti