Siirry pääsisältöön

Tekstit

Ruotsalaisia ruotusotilaita Sydän-Hämeessä

Sydän-Hämeen Lehti Julkaistu 19.1.2019 10:42 Ruotsalainen ruotusotilas; asuna harmaa sarkatakki, pukinnahkahousut ja kolmikolkkahattu. Aseena yli metrin mittainen painava ”tussari”, eli vanhanajan kivääri, jossa oli piilukko. (Museovirasto) Syksyllä 1721 Suomeen saapui tuhansia uusia ulkomaalaisia. Suuri Pohjan sota oli syönyt miehiä Ruotsin armeijan suomalaisista joukko-osastoista. Rapakuntoista sotaväkeä täydentämään lähetettiin ruotsalaisia ruotusotilaita. Niin sanottuja lainasotilaita, joita oli kaikkiaan lähes 2400 miestä, ripoteltiin niin Uudellemaalle, Satakuntaan, Varsinais-Suomeen, Hämeeseen kuin Savoon. Sotilaista neljännes asettui 42 hämäläispitäjään, suurimmaksi osaksi Etelä-Hämeeseen, lukuisia sotilaita myös Sydän-Hämeeseen. Sotilaat olivat maaseudun poikia Etelä- ja Keski-Ruotsista. Arviolta joka kolmas oli naimisissa. Suurin osa vaimoista ei kuitenkaan tullut Suomeen ja perheenyhdistämisistä on vain muutama tapaus tiedossa Hämeessä. Maaseudulla naimattomia na...

Nuuttipukeista

Lapsuudestani muistan nuuttipukit, jotka kiertelivät Nuutinpäivänä (13.1) kylällä. Minun muistoissani he olivat vanhanaikaisiin, ylisuuriin takkeihin pukeutuneita nuoria, jotka kiertelivät ovelta ovelle. Kasvot oli mustattu tai muuten sotkettu. Päässä oli karvalakki tai myssy.Mukaan he saivat joulun rippeitä kuten piparkakkuja ja karamelleja. Rahaa en muista nähneeni. Tämä perinne loppui jo 1970-luvun alussa. Lapsia nuuttipukit eivät olleet, vaan aikuisuuden kynnyksellä olleita kylän nuoria. Kertoohan tämä ajan vaatimattomuudesta, kun joulun vanhat leivonnaisetkin kelpasivat. Loppiaisen jälkeen kierteli nuuttipukki saattojoukkoineen talosta taloon.  Joku kylän pojista  nuuttipukiksi pukeutuneena olkipukuun, muut pojat naamioituina ja hullunkurisissa pukimissa laulaen ja kujeillen vaativat sahdin loppuja, hiivoja, juodakseen uhaten muuten viedä tynnyrintapin mennessään. Tähän olikin juhla-aika loppunut ja sanottiin: „Tuomas kulta joulun tuopi, hiivanuutti  poijes viepi...

Viron vapaussodasta

Viron vapaussotaan 1918 – 1920 osallistui vuoden 1919 talvella noin 3700 suomalaista vapaaehtoista. Ensimmäiseksi suomalaiseksi vapaajoukoksi nimetyn osaston komentajaksi nimitettiin ruotsalainen Suomen armeijan majuri Martin Ekström. Toisen joukko-osaston, Pohjan Poikain rykmentin, komentajaksi tuli virolainen Hans Kalm, Suomen armeijassa everstiluutnantti. Sekä Ekström että Kalm olivat osallistuneet Suomessa vuoden 1918 sotaan valkoisella puolella. Koko vapaaehtoisjoukko, jonka yhteisenä päällikkönä toimi kenraalimajuri Martin Wetzer, oli Viron armeijan ylijohdon alainen. Joukon ylläpidon, aseistuksen ja muun varustuksen kustansi Viron valtio. Pälkäneeltä Viron vapaussotaan osallistui viisi, Kangasalta neljä ja Kuhmalahdelta kolme vapaaehtoista. Kangasalan Sanomat 4.1.1919 Erkki Varmavuori Yksi vapaussodan sankareista oli pälkäneläinen Kaarlo Erkki Aleksanteri Varmavuori (16. marraskuuta 1890 Sakkola – 24. joulukuuta 1939 Suomussalmi), joka oli Suomen sisällissodan Pohjois...

Kotkan sokeritehtaasta

Suomessa sokerin valmistuksella on pitkät perinteet; ensimmäinen sokeripuhdistamo aloitti toimintansa Turussa vuonna 1758. 1800-luvulla syntyi useita puhdistamoita, joista kuusi yhdistyi Suomen Sokeri Oy:ksi vuonna 1918. Ensimmäinen juurikassokeritehdas oli Suomen Raakasokeri Oy, joka perustettiin Saloon niin ikään vuonna 1918. Toisen maailmansodan jälkeistä sokeripulaa helpottamaan rakennettiin vielä juurikassokeritehtaat Turenkiin, Säkylään ja Naantaliin. Kotkan Sokeritehtaan rakennustoiminta alkoi heinäkuussa 1911. Raakasokerin ensimmäinen liuotus tapahtui 13.9.1912 ja kuusi viikkoa myöhemmin toimitettiin ensimmäiset sokerierät ostajille. Itse tehdas sijaitsi kaupungin alueeseen kuuluvan Hovinsaaren rannalla. Vettä tehtaaseen saatiin Kymijoessa olevan Langinkosken yläpuolisesta vedenottopaikasta. Vuosina 1917–1918 Venäjän suuri vallankumous toi lisää ongelmia. Työväki lakkoili, mikä johti siihen, että tuotanto oli lähes pysähdyksissä vuoden 1917 loppuun asti. Suomen itsenäi...

Lyydian kotisivut muutaman vuoden takaa - toimivat vieläkin

Pälkäneen suutari Gustaf von Qvanten

Pälkäneen suutari Gustaf von Qvanten – aatelissuvun jälkeläinen karkasi Turusta takaisin kotikonnuilleen Sydän-Hämeen lehti Julkaistu 4.11.2018 10:05 Gustaf von Qvanten  syntyi Walborg ja Henrik von Qvantenin perheeseen Kuhmalahdella Noksioislahden laidalla, Hukkilan niemellä 24.8.1833. Vuoden 1896 henkikirjoissa Gustaf von Qvanten on merkitty asuvaksi Sappeen Hannulan maalla, sitä ennen Rantalan. Von Qvanten-suku on kotoisin Liivinmaalta, josta se on tullut Suomeen 1600-luvun alussa. Suku on aateloitu ja merkitty Ruotsin ritarihuoneeseen vuonna 1650. Suvun keskeisintä asuinaluetta on menneinä vuosisatoina ollut Tampereen itäpuoleinen alue, Kuhmalahti, Sahalahti, Pälkäne ja Kangasala. Varsinaisen suvun päätilan Sahalahden Haapaniemen kartanon lisäksi suvun hallussa on ollut myös Sahalahden Haapasaaren Noksioinen. Haapaniemen von Qvantenit säilyttivät pitkään sosiaalisen asemansa, mutta sitä vastoin Haapasaarta hallinneen sukuhaaran jäseniä löytyi niin torppareina kuin...

Sukutarinaa

Isoisäni äidin suvusta (Päivitetty 27.7.2019) Isoisäni äidin, Henrika Vuolteen, isänpuoleinen sukuselvitys alkaa vuodesta 1737, eli Henrikan esi-isän Johan Anderssonin (s. 1713) ja tämän puolison Margareta Johansdotterin vihkimätodistuksesta 24.4.1737. Henrikan isänpuolinen suku johtaa siis Luopioisiin, joka oli 1700-luvulla Hauhon kappeliseurakunta. Henrika kuoli vuonna 1925 71-vuotiaana, Puoliso Juho eli vielä muutaman vuoden ja heidän poikansa, eli isoisäni jatkoi itsenäisenä maanviljelijänä Kangasalla entisessä Nuorron torpassa. Johan (s. 1713) ja Margareta asuivat Kajantilan kylässä Knuuttilan talossa.  Margareta oli kotoisin Miemalan kylästä, (Särki-nimisestä talosta?). Margareta oli Johanin toinen vaimo. Johanin ja Margaretan poika, Anders (s. 1742), toimi Kajantilan Knuutilan talossa renkinä ja avioitui Caisa Juhontyttären kanssa. Heidän poikansa, itsellinen Simon Andersson (s. 1764), asui Luopioisissa Savisten tilalla. Beata Christiansdotter synnytti pojan, Israel ...