Siirry pääsisältöön

Tekstit

Pekka Laurinpoika: Rautalammin ensimmäinen asukas tuli Sahalahdelta

Suomi vuonna 1626. Kartalla näkyy myös Sahalahti (Sahalax), josta ”Ukko Kärkäs” 1530-luvun lopussa lähti vaeltamaan poikiensa kanssa kohti Rautalammia (Rautalambi). Kulkemista helpottivat hyvät vesireitit. Lähde: Pohjoismaat, Yleiskartta: 1626 (Heikki Rantatupa, Historialliset kartat. Jyväskylän yliopisto). Lue koko juttu:  Sydän-Hämeen lehti 14.11.2016

Kivityömiehille

KUVA: NUPUKIVIMIESTEN MUISTOMERKKI, 1978 Heikki Häiväoja punainen graniitti Allintie, Kotka Katujen päällystäminen nupukivillä alkoi jo 1800-luvun puolella ja oli vilkkaimmillaan 1930-luvun alussa. Kiveämiset olivat pääasiassa työttömyystöitä. Nupukiviä teetettiin pulavuosina 1929-1935 valtion hätäaputyönä. Kotkassa nupukivityömaat oli kyseisinä vuosina suurin työllistäjä. Kotkassa on nupukivipäällysteisiä katuja ollut yhteensä yli 10 kilometriä. Vuonna 1976 ehdotti Kotkan kaupunginhallitus siirrettäväksi Toivo Pekkasen muistomerkin suunnittelua ja hankintaa varten tarkoitetuista varoista nupukivimiesten muistomerkin toteuttamiseen. Muistomerkki tilattiin Heikki Häiväojalta ja sijoituspaikaksi valittiin vanha nupukivityömaa-alue Metsolassa Allintien reuna-alueella Langinkosken koulun ja Sipintien väliin. Veistos kuvaa nupukiven irrottamista suuresta kivitangosta ja se paljastettiin 17.5.1978. Lähde: JULKISET TAIDETEOKSET KOTKASSA

Edistyksellinen republikaanipoliitikko

Vanhempiensa mukana Oulusta Michiganiin muuttanut Oscar J. Larson oli ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa suomalainen, joka on päässyt Yhdysvaltain kongressiin. Larson valittiin republikaanien listoilta Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneen jäseneksi kahdeksi kaudeksi 1920 - 1924. Samaan aikaan kongressin jäsenenä oli myös kolme ruotsalaista edustajaa. Isä Lassi Väänänen lähti vuonna 1872 siirtolaiseksi - ajan tavan mukaan kaivostöihin Amerikkaan. Äiti matkusti kahden poikansa kanssa 1876 New Yorkiin ja sieltä edelleen Pohjois-Michiganin Calumetiin. Larson-nimen selittää tiettävästi se, että kaivoksen työnjohtaja merkitsi englanninkieliselle vaikean Väänäsen tilalle kirjoihinsa Larsonin. Oscar kävi high schoolin kotiseudullaan ja suoritti Master of Arts -tutkinnon monien suomalaissiirtolaisten suosimassa Valparaison yliopistossa Indianassa. Lakimiehen tutkinnon hän suoritti Michiganin yliopistossa 1894 - oletettavasti ensimmäisenä suomalaisena Yhdysvalloissa. Oikeistopoliit...

Toivo Pekkasen jäljillä

Toivo Pekkasen Tehtaan varjossa oli  ilmestyttyään vuonna 1932 läpimurtoteos. Lapuan liikkeen ja oikeistoradikalismin aikaan ilmestynyt kirja sai suosiota, koska se oli yksilökuvaus, joka ylitti luokkarajat vailla yhteiskunnallista analyysia, mainitaan Ylen sivuilla. En kuitenkaan usko, että Pekkanen olisi jättänyt ottamatta kantaa aikana, joka oli työväenluokan kannalta ahdistavaa. Hän vain teki sen niin taitavasti vailla uhoa ja vihaa. Lapsuuteni (1953) on Pekkasen kenties tunnetuin teos - kiitos myös hyvän televisiototeutuksen ja mainion näyttelijäkaartin (Matti Oravisto, Anja Pohjola). Rauni Mollbergin ohjaaman TV-sarja jäi pysyvästi mieleeni ja nyt uudessa kotikaupungissani Kotkassa käyskennellässäni mietin, että onko mahdollisesti tuossa se merenranta, jossa pikku-Toivo ja kivenhakkaajana työskentelevä isä kulkivat käsi kädessä, kun kaikki oli vielä hyvin. Merelle katsoessani pohdin, että onko edessä siintävä saari juuri se, mihin teini-ikäiset pojat soutivat kalastamaan...

Turmiolan Tommi

Sarjakuva joka muutti Suomea

Erkkolan tehdas valmisti invalidipyöriä

Sain polkupyörähistoriaa ja -perinnettä vaalivalta Vanhat Velot ry:n Markku Lahtiselta mielenkiintoista tietoa Erkkolan pyörätehtaasta, jossa valmistettiin ainoana Suomessa pelkästään invalidipyöriä.  Tavallisten pyörän kokoajia, jotka ovat tehneet pyöriä muiden valmistamista osista, on ollut lähes joka kylässä - kaupungeissa jopa kymmenittäin. Kotimaisia pyörämerkkejä on todennäköisesti ollut Suomessa pitkälti toistatuhatta, mutta Erkkolan tehdas on ollut ainoa laatuaan. Erkkolan tehtaan  invavaunu. Lähde: Pikajalka 3 2015. Ilmajoen Koskenkorva on tunnettu lähinnä viinatehtaastaan, mutta paikkakunnalla sijaitsi 1900-luvun alusta myös Erkkolan pyörätehdas, jonka pääartikkelina olivat sotien jälkeen invalidipyörät. Ilmajokinen Salomon Erkkola oli yksi monista Pohjois-Amerikkaan vaurautta hakemaan lähteneistä siirtolaisista. Suomeen palaamisensa jälkeen, vuonna 1900, Erkkola ryhtyi korjailemaan polkupyöriä. Myöhemmin hän alkoi myös koota niitä. Pyörät syntyivät ajall...
Tehdastyöväestön toimeentulosta 1900-luvun alussa