Siirry pääsisältöön

Sauna-Juonas

Akseli Gallen-Kallelan maalaus syytinkivanhuksesta matkasi Pariisin kautta Englantiin ja takaisin Suomeen 1908

 

Kun taidemaalari Akseli Gallen-Kallela palasi toiselta Pariisin matkaltaan Keuruulle talvella 1887, tapasi hän Jamajärven rannalla, syrjäisessä Ekolan torpassa Sauna-Juonaksena tunnetun syytinkivanhuksen. Gallen-Kallelan, kuten monien muidenkin taiteilijoiden mallit, jäivät yleensä anonyymeiksi. Henkilöitä tai taustoja ei selvitetty. Sittemmin on herännyt kiinnostus kansamiehinä ja -naisina olleiden mallien henkilöhistoriaan. Näin ollen tiedämme jotain myös Ekolan torpan saunakestistä.

Syytinkivanhus Sauna-Juonaksesta tuli Gallen-Kallelan Ensiopetus -sarjan keskushahmo. Näyttely matkasi Helsingistä Pariisiin ja Englannin kautta takaisin Suomeen 1908.

Ekolan torpassa Akseli Gallen-Kallela teki talvella 1887 laajan sarjan hahmotelmia ja kaksi suurin piirtein samankokoista öljymaalausta: Talonpoikaiselämää ja Ensiopetus. Gallen-Kallelan ajatukset liikkuivat Ekolan aikoina paljolti Runebergin kirjallisten aiheiden parissa. Ensiopetuksen alkuperäiseen luonnokseen Verkonkutoja Gallen-Kallela lisäsi itsensä ukkoa haastattelevana ylioppilaana, Runebergina. Tarkoitus oli kuvata Runebergin ja Vänrikki Stoolin vuoropuhelua, mutta Gallen-Kallela ei ollut toteutukseen tyytyväinen. Taulu esitettiin kuitenkin keskeneräisessä muodossa Taiteilijaseuran kevätnäyttelyssä vuonna 1887. Gallen-Kallela jatkoi teoksen työstöä Pariisissa, jossa hän korvasi Runebergin saunan ikkunan valossa lukevalla pikkutytöllä, pariisilaisen portinvartijansa hankkiman mallin mukaan.

Ensiopetus oli näytteillä Pariisissa 1889 ja seuraavaksi Englannissa. Englannissa maalaus herätti runsaasti huomiota, ja lopuksi se myytiin korkeaan hintaan. Maalauksessa, jossa Sauna-Juonas seuraa tytön ensimmäisiä lukuharjoituksia, palasi monien vaiheiden jälkeen Suomeen Ateneumin kokoelmiin 1908. Gallen-Kallelan, kuten monien muidenkin taiteilijoiden malleista tiedämme vähän. Vasta myöhemmin on herännyt kiinnostus kansamiehinä ja -naisina olleiden mallien henkilöhistoriaan. Näin ollen meillä on tietoa myös Keuruulla Ekolan torpassa saunakestin virkaa hoitaneesta vanhuksesta.

Juonas kuului Ekolan torpan vakinaisiin eläjiin. Hän piti huolta savusaunan lämmittämisestä. Torpan saunassa oli kamari, missä Juonas vaimonsa kanssa vietti vanhuudenpäiviään. Ukko oli polttanut säärensä kytömaalla eikä pystynyt juuri muuhun kuin verkkojen kutomiseen. ´Kestien´ tehtävänä oli saunanlämmitys, ja sauna lämmitettiinkin joka arki-ilta. Talvisaikaan saunanlämmitys piti syytinkiläisen asunnon lämpimänä. Juonaksen muori keitti saunakahvit väelle ja vieraille. Hän paahtoi itse kahvipavut ja jauhoi ne pahkakupissa pyöreän kiven avulla. Mausteeksi kahviin lisättiin suolaa.

Sauna-Juonaksesta tuli suomalaisen kansanmiehen malli. Taiteilijan mielikuvitus teki vanhuksesta jopa Vänrikki Stoolin, joka istui kertoellen muistojaan. Näin syntyi Juonaksesta joukko tutkielmia.

 

Ekolan torpan Sauna-Juonas 1887. (Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Serlachius-museot, Mänttä. Valokuvaaja Studio Tomi Aho 2008). 


Verkonkutoja, joka on luonnos teokseen Ensiopetus. (Verkonkutoja 1887, Helsingin taidemuseo, valokuvaaja Sonja Hyytiäinen 2020).


Ensopetus -maalaus oli näytteillä Helsingissä, mutta Pariisissa Gallen-Kallela maalasi Runebergin pois kuvasta; tilalle tuli ikkunan valossa lukeva pikkutyttö. Näin sai teos nimensä. Ensiopetus -maalauksessa vanhus seuraa tarkkaavaisesti tytön ensimmäisiä lukuharjoituksia. Päässä on hänelle ominainen ”koppalakki”. (Alkuperäinen Kansallisgalleria)

Palattuaan kaksi vuotta myöhemmin Keuruulle Ekola-aiheisia maalauksia syntyi lisää. Tunnetuin on Ettone eli Päivällislepo, jonka yhtenä mallina oli Sauna-Juonas. Lehtiarvion mukaan Sauna-Juonas torkkuu pää painuksissa ´virka-asussaan´ koppalakki päässä. Samalla matkalla Gallen-Kallela teki akvarellin Ekolan Juonas veneessä. Juonaksesta on jäänyt useita luonnoksia ja maalauksia. Viimeisimpiin kuuluu Vanhan kansan mies. Siinä Sauna-Juonas istuu levollisena aitan portailla.

 

Lähteet:

Forss, Carolina, 2019. Suomen taiteen kultakausi ja vaate. Kuvataiteellinen kulttuuriperintö osana suunnittelutyötä. Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu.

Gallen-Kallela, Aivi 1993, ”Koko elämäni on siveltimessäni”. Akseli Gallen-Kallelan neljä matkaa Keuruulle. Eripainos teoksesta Karhunsoutaja. Keurusselän seudun 50-vuotisjuhlajulkaisu.

http://ervast2.tripod.com/Keuruu/Akseli_Gallen-Kallela_Keuruulla.htm

https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/37559/master_Forss_Carolina_2019.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erkkolan tehdas valmisti invalidipyöriä

Sain polkupyörähistoriaa ja -perinnettä vaalivalta Vanhat Velot ry:n Markku Lahtiselta mielenkiintoista tietoa Erkkolan pyörätehtaasta, jossa valmistettiin ainoana Suomessa pelkästään invalidipyöriä.  Tavallisten pyörän kokoajia, jotka ovat tehneet pyöriä muiden valmistamista osista, on ollut lähes joka kylässä - kaupungeissa jopa kymmenittäin. Kotimaisia pyörämerkkejä on todennäköisesti ollut Suomessa pitkälti toistatuhatta, mutta Erkkolan tehdas on ollut ainoa laatuaan. Erkkolan tehtaan  invavaunu. Lähde: Pikajalka 3 2015. Ilmajoen Koskenkorva on tunnettu lähinnä viinatehtaastaan, mutta paikkakunnalla sijaitsi 1900-luvun alusta myös Erkkolan pyörätehdas, jonka pääartikkelina olivat sotien jälkeen invalidipyörät. Ilmajokinen Salomon Erkkola oli yksi monista Pohjois-Amerikkaan vaurautta hakemaan lähteneistä siirtolaisista. Suomeen palaamisensa jälkeen, vuonna 1900, Erkkola ryhtyi korjailemaan polkupyöriä. Myöhemmin hän alkoi myös koota niitä. Pyörät syntyivät ajall...

Kaikille Pöperö-Maijoille ja Pöhkö-Jukille

Vaahteramäen Eemeli-kirjoissa köyhien elämä oli karua ja yhteiskunnalliset erot maalaisyhteisössä silmin havaittavissa. Kun Kissankulmassa järjestettiin kinkereitä notkuvien pöytien ääressä, järsivät vaivaistalon vanhukset leivänpaloja.  Astrid Lindgren kuvaa 1800-luvun loppupuolen maaseudun vähäosaisia ja tarinoissa on selvä yhteiskunnallinen viesti. Astrid Lindgren sai idean Eemeli-kirjoihinsa isänsä lapsuudenmuistoista Smoolannissa. Suomessa ensimmäiset vaivaistalot perustettiin 1880-luvulla ja Ruotsissa niitä oli jo aiemmin. Vaivaistaloihin koottiin pitäjän huonokuntoisimmat ja työhön kykenemättömät, eli vanhukset, sairaat ja vammaiset. Tällainen oli myös Kissankulman ja vaivaistalon väliä kulkenut Pöperö-Maija, jonka kautta kuulumiset Eemelin tempauksista kiirivät vaivaistaloon. Kirjan lukeneet tai televisiosta sarjaa seuranneet muistavat vaivaistalon asukkien ikimuistoisen joulujuhlan, kun Eemelin vanhemmat olivat lähteneet joulupäivänä kyläilemään ja lapset olivat j...

Kangasalan terveyslähde

Syntymäpitäjäni Kangasala oli suosittu matkailukohde jo 1700-luvulla. Kuohunharjun kupeessa Kuohunlahden rannalla sijaitsevan Kuohunlähteen vedellä uskottiin olevan parantavia vaikutuksia. Kylpylämatkailun kultakausi Kangasalla kesti noin sata vuotta, 1700-luvun puolesta välistä 1840-luvulle. Lähde oli tunnettu kautta maan ja perimätiedon mukaan Kangasalan kaivolle tuli matkailijoita Ruotsista, Saksasta ja jopa Italiasta asti. Kirkkojärvi ja sen pieni lahti, Kuohunlahti, sijaitsevat aivan Kangasalan kirkonkylän tuntumassa. Kuohun-harjun nimen otaksutaan tulleen harjun rinteessä sijainneesta lähteestä. Lähteen vesi pulppusi, se suorastaan ikään kuin kuohui, harjun rinteestä. Kangasalan terveyslähteestä on käytetty useita muitakin nimityksiä: Elämänlähde, Prunni ja lopulta muun käytön loputtua sitä nimitettiin Pyykkilähteeksi. Lähteen sijainnista on säilynyt ainakin kaksi karttaa. Toinen on vuodelta 1796 ja toinen 1800-luvun alkupuolelta. Kylpyläkulttuuri oli suosittua 1700-ja 1800...