Siirry pääsisältöön

Työtä vammaisille osa 5 - Yhdysvaltain edustajahuoneen jäsen, Thaddeus Stevens



Lähde: Library of Congress, USA
Thaddeus Stevens (1792 - 1868) vaikutti Yhdysvaltain edustajainhuoneen jäsenenä Amerikan sisällissodan aikana. Pennsylvaniaa edustanut Stevens vastusti orjuutta ja ylipäänsä syrjintää - liittyi se sitten kansallisuuteen, ihonväriin tai fyysiseen erilaisuuteen. Lakimiehenä Stevens oli ajanut kaikkien oikeutta koulutukseen. Myös köyhien ja värillisten oli päästävä opintielle. Vermontissa syntynyt Thaddeus kuten hänen vanhempi veljensä olivat kampurajalkaisia. Perheen isän, Joshua Stevensin, hylättyä perheensä, äiti Sarah jäi huolehtimaan yksinään tilasta. Hän halusi kuitenkin antaa pojille mahdollisuuden käydä koulua ja perhe muutti läheiseen kaupunkiin, Peachamiin. Täällä Thaddeus aloitti koulunkäyntinsä Caledonia Grammar Schoolissa, jossa köyhällä ja vammaisella pojalla ei ollut helppoa. Kouluajan kokemukset jättivät lähtemättömän jäljen näkyen myöhemmin  poliitikon uralla kiivautena ja ehdottomuutena, oli sitten kyse orjien tai sotainvalidien asiasta. Opinhaluinen Thaddeus Stevens valmistui monien vaiheiden jälkeen lakimieheksi. Hän oli muiden radikaalisiiven demokraattien tapaan tyytymätön siihen, miten hitaasti orjien vapautushanke Abraham Lincolnin johdolla eteni. Steven Spielbergin elokuvassa Lincoln Thaddeus Stevensia näytteli Tommy Lee Jones. Elokuvassa Jones toi onnistuneesti esiin Stevensin keskeisen aseman Lincolnin kiistakumppanina ja vastustajana. 


Lähde: Wikipedia ja Steven Spielbergin elokuva Lincoln (2012).

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erkkolan tehdas valmisti invalidipyöriä

Sain polkupyörähistoriaa ja -perinnettä vaalivalta Vanhat Velot ry:n Markku Lahtiselta mielenkiintoista tietoa Erkkolan pyörätehtaasta, jossa valmistettiin ainoana Suomessa pelkästään invalidipyöriä.  Tavallisten pyörän kokoajia, jotka ovat tehneet pyöriä muiden valmistamista osista, on ollut lähes joka kylässä - kaupungeissa jopa kymmenittäin. Kotimaisia pyörämerkkejä on todennäköisesti ollut Suomessa pitkälti toistatuhatta, mutta Erkkolan tehdas on ollut ainoa laatuaan. Erkkolan tehtaan  invavaunu. Lähde: Pikajalka 3 2015. Ilmajoen Koskenkorva on tunnettu lähinnä viinatehtaastaan, mutta paikkakunnalla sijaitsi 1900-luvun alusta myös Erkkolan pyörätehdas, jonka pääartikkelina olivat sotien jälkeen invalidipyörät. Ilmajokinen Salomon Erkkola oli yksi monista Pohjois-Amerikkaan vaurautta hakemaan lähteneistä siirtolaisista. Suomeen palaamisensa jälkeen, vuonna 1900, Erkkola ryhtyi korjailemaan polkupyöriä. Myöhemmin hän alkoi myös koota niitä. Pyörät syntyivät ajall...

Elintarvikkeiden hinnoista 1909

Työtilastollinen aikakauskirja 1.1.1909 - elintarvikkeiden hinnat maamme eri paikkakunnilla 1909 vuoden toisella neljänneksellä. Suomalainen ruoka on on tunnetusti kallista - näin pidemmälläkin perspektiivillä tarkasteltuna. Tutkimus Ammattityöläisten toimeentuloehdot Suomessa vv. 1908-1909 ilmestyi toukokuussa 1912 Suomen yleisen työtilaston XIII osana. Tutkimus sisälsi pelkästään tilastoja yli 200 sivua ja noin saman verran yhteenvetoa sekä tulosten esittelyä. Asialla eivät olleet nyt työläiset, vaan porvaristaustainen ammattientarkastaja, Vera Hjelt, jonka laati tutkimuksen oman työnsä sekä kansanedustajuuden ohessa. Valtion kustannuksella painatettiin 1000 taloustilikirjaa jaettavaksi perheisiin, joiden tuli kerätä aineistoa tutkimusta varten.  Vera Hjelt kuljetti tarkastuskäynneillään kirjoja mukanaan jättäen ne asiamiesten välityksellä jaettavaksi. Tutkimuksen palauttajille luvattiin vielä erikseen 12 tai 15 markan palkkio jokaisesta vuoden aikana huolellises...

Kaikille Pöperö-Maijoille ja Pöhkö-Jukille

Vaahteramäen Eemeli-kirjoissa köyhien elämä oli karua ja yhteiskunnalliset erot maalaisyhteisössä silmin havaittavissa. Kun Kissankulmassa järjestettiin kinkereitä notkuvien pöytien ääressä, järsivät vaivaistalon vanhukset leivänpaloja.  Astrid Lindgren kuvaa 1800-luvun loppupuolen maaseudun vähäosaisia ja tarinoissa on selvä yhteiskunnallinen viesti. Astrid Lindgren sai idean Eemeli-kirjoihinsa isänsä lapsuudenmuistoista Smoolannissa. Suomessa ensimmäiset vaivaistalot perustettiin 1880-luvulla ja Ruotsissa niitä oli jo aiemmin. Vaivaistaloihin koottiin pitäjän huonokuntoisimmat ja työhön kykenemättömät, eli vanhukset, sairaat ja vammaiset. Tällainen oli myös Kissankulman ja vaivaistalon väliä kulkenut Pöperö-Maija, jonka kautta kuulumiset Eemelin tempauksista kiirivät vaivaistaloon. Kirjan lukeneet tai televisiosta sarjaa seuranneet muistavat vaivaistalon asukkien ikimuistoisen joulujuhlan, kun Eemelin vanhemmat olivat lähteneet joulupäivänä kyläilemään ja lapset olivat j...