Työtä vammaisille osa 5 - Yhdysvaltain edustajahuoneen jäsen, Thaddeus Stevens

Lähde: Library of Congress, USA

Thaddeus Stevens (1792 - 1868) vaikutti Yhdysvaltain edustajainhuoneen jäsenenä Amerikan sisällissodan aikana. Pennsylvaniaa edustanut Stevens vastusti orjuutta ja ylipäänsä syrjintää - liittyi se sitten kansallisuuteen, ihonväriin tai fyysiseen erilaisuuteen. Lakimiehenä Stevens oli ajanut kaikkien oikeutta koulutukseen. Myös köyhien ja värillisten oli päästävä opintielle. Vermontissa syntynyt Thaddeus kuten hänen vanhempi veljensä olivat kampurajalkaisia. Perheen isän, Joshua Stevensin, hylättyä perheensä, äiti Sarah jäi huolehtimaan yksinään tilasta. Hän halusi kuitenkin antaa pojille mahdollisuuden käydä koulua ja perhe muutti läheiseen kaupunkiin, Peachamiin. Täällä Thaddeus aloitti koulunkäyntinsä Caledonia Grammar Schoolissa, jossa köyhällä ja vammaisella pojalla ei ollut helppoa. Kouluajan kokemukset jättivät lähtemättömän jäljen näkyen myöhemmin poliitikon uralla kiivautena ja ehdottomuutena, oli sitten kyse orjien tai sotainvalidien asiasta. Opinhaluinen Thaddeus Stevens valmistui monien vaiheiden jälkeen lakimieheksi. Hän oli muiden radikaalisiiven demokraattien tapaan tyytymätön siihen, miten hitaasti orjien vapautushanke Abraham Lincolnin johdolla eteni. Steven Spielbergin elokuvassa Lincoln Thaddeus Stevensia näytteli Tommy Lee Jones. Elokuvassa Jones toi onnistuneesti esiin Stevensin keskeisen aseman Lincolnin kiistakumppanina ja vastustajana.

Lähde: Wikipedia ja Steven Spielbergin elokuva Lincoln (2012).

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Heinrich Himmlerin vierailu Luopioisissa kesällä 1942

Juutalaisten joukkotuhosuunnitelmien toimeenpanosta vastannut natsijohtaja Heinrich Himmler vieraili Suomessa kaikessa hiljaisuudessa kesällä 1942. Asevelimaan toiseksi korkein johtaja viipyi maassa poikkeuksellisesti yli viikon, tapasi kaikki tärkeimmät suomalaispäättäjät ja teki tuttavuutta muihinkin suomalaisiin. Sydän-Hämeen hiekkateillä käytiin myös legendaariset takapenkkikeskustelut koskien Suomessa oleskelevia juutalaispakolaisia. Himmler saapuu Suomeen keskiviikkona 29. heinäkuuta 1942 suoraan Tallinnasta Junkers 52 -mallisella lentokoneella. Tiistai 4. elokuuta muodostuu Himmlerin Suomen-loman merkittävimmäksi päiväksi. Se tiedetään, että kello 10 aamulla pääministeri Jukka Rangellin auto kaartaa Tyrvännön Petäyksen huvilan pihaan, jossa Himmler oli seurueineen lomaillut. Kahden auton seurue ottaa suunnakseen Kangasalan Vehoniemen harjun. Sen puisesta näkötornista avautuvia järvinäköaloja Himmler kehuu suurenmoisiksi. Automatka pitkin mutkaisia ja pöllyä...

Kaikille Pöperö-Maijoille ja Pöhkö-Jukille

Vaahteramäen Eemeli-kirjoissa köyhien elämä oli karua ja yhteiskunnalliset erot maalaisyhteisössä silmin havaittavissa. Kun Kissankulmassa järjestettiin kinkereitä notkuvien pöytien ääressä, järsivät vaivaistalon vanhukset leivänpaloja. Astrid Lindgren kuvaa 1800-luvun loppupuolen maaseudun vähäosaisia ja tarinoissa on selvä yhteiskunnallinen viesti. Astrid Lindgren sai idean Eemeli-kirjoihinsa isänsä lapsuudenmuistoista Smoolannissa. Suomessa ensimmäiset vaivaistalot perustettiin 1880-luvulla ja Ruotsissa niitä oli jo aiemmin. Vaivaistaloihin koottiin pitäjän huonokuntoisimmat ja työhön kykenemättömät, eli vanhukset, sairaat ja vammaiset. Tällainen oli myös Kissankulman ja vaivaistalon väliä kulkenut Pöperö-Maija, jonka kautta kuulumiset Eemelin tempauksista kiirivät vaivaistaloon. Kirjan lukeneet tai televisiosta sarjaa seuranneet muistavat vaivaistalon asukkien ikimuistoisen joulujuhlan, kun Eemelin vanhemmat olivat lähteneet joulupäivänä kyläilemään ja lapset olivat j...

Ruotsalaisia ruotusotilaita Sydän-Hämeessä

Sydän-Hämeen Lehti Julkaistu 19.1.2019 10:42 Ruotsalainen ruotusotilas; asuna harmaa sarkatakki, pukinnahkahousut ja kolmikolkkahattu. Aseena yli metrin mittainen painava ”tussari”, eli vanhanajan kivääri, jossa oli piilukko. (Museovirasto) Syksyllä 1721 Suomeen saapui tuhansia uusia ulkomaalaisia. Suuri Pohjan sota oli syönyt miehiä Ruotsin armeijan suomalaisista joukko-osastoista. Rapakuntoista sotaväkeä täydentämään lähetettiin ruotsalaisia ruotusotilaita. Niin sanottuja lainasotilaita, joita oli kaikkiaan lähes 2400 miestä, ripoteltiin niin Uudellemaalle, Satakuntaan, Varsinais-Suomeen, Hämeeseen kuin Savoon. Sotilaista neljännes asettui 42 hämäläispitäjään, suurimmaksi osaksi Etelä-Hämeeseen, lukuisia sotilaita myös Sydän-Hämeeseen. Sotilaat olivat maaseudun poikia Etelä- ja Keski-Ruotsista. Arviolta joka kolmas oli naimisissa. Suurin osa vaimoista ei kuitenkaan tullut Suomeen ja perheenyhdistämisistä on vain muutama tapaus tiedossa Hämeessä. Maaseudulla naimattomia na...

Lydian lukupiiri

Hae tästä blogista