Lydian lukupiiri

Pekka Jalkanen, Rautalampilehdessä 8 2017

Sydänlehdessä Tove Janssonin Kesäkirja

Joel Heikurainen syntyi Säämingissä vuonna 1881. Äiti hylkäsi poikansa puolivuotiaana ja tämä annettiin ajan tavan mukaan huutokaupattavaksi. Vaivaishuutokaupassa Joel Heikuraisen osti papin leski, rouva Augusta Wallenius, joka antoi pojalle nimen Lehtonen. Kirjailija Joel Lehtonen viimeisinä vuosinaan. (Kymenlaakson museo. Kuvaaja J.W.Mattila) Rakastuneessa rammassa Joel Lehtonen purkaa syntyperäänsä liittyvää häpeää, kansalaissotaan liittyvää ahdistusta sekä sairauden aiheuttamaa tuskaa. Päähenkilö   Sakris Kukkelman, köyhä polseviikk i on kyttyräselkäinen rampa, joka elää omassa fantasiamaailmassaan. Pienenä Sakris oli pudonnut ikkunalaudalta ja taittanut selkänsä, kun äiti oli hänelle ärjäissyt. Aikuisena Sakris Kukkelman kuvittelee olevansa suosittu naistenmies ja muita älykkäämpi. Talviaikaan hän joutuu kulkemaan vammansa vuoksi konttaamalla ja hyppelehtimällä. Haave naisesta, omasta kodista ja työstä elää kuitenkin vahvana, kunnes maailma murenee Sakris K...

Tässä kuvassa on kotipitäjäni Kangasalan vaivaisukko, joka sijaitsee Liuksialan kartanon kappelissa. Vaivaisukon syntyperää, tekijää ja valmistusvuotta ei tiedetä. Ukko on pienikokoinen ja kuten useimmilla vaivaisukoilla Suomessa, on Kangasalan ukolla selkeä ulkoinen vamma. Vasemmalla puolen on puujalka. Rinnan kohdalle on naulattu taulu, jossa lukee "Joka köyhää armahtaa, Se lainaa Herralle." Taulun alla on kapea aukko, johon on voinut laittaa rahaa. Kappeli valmistui vuonna 1930. Sen suunnitteli arkkitehti Joosef Stenbäck Museoviraston ohjeistamana. Itse vaivaisukko löytyi läheisestä pellosta. Oliko se kokenut ilkivaltaa, kuten moni muukin vaivaisukko? Ryöstäjät olivat rahat saatuaan heittäneet ukon menemään? Kappelissa sijaitsee myös muita läheltä löytyneitä muinaisesineitä; mm.Kangasalan kirkolle kuulunut rautainen kuusihaarainen kynttilänjalka, Liuksialan penkki vanhan penkkijärjestyksen ajoilta sekä Vääksyn rouvan Anna Boijen kirkonpenkin ovi. Lähteenä käyti...

Alli Trygg ja Matti Helenius tapasivat Kangasalan opistolla tammikuussa 1890 Kangasalan kansanopistolla oli oikea riemupäivä viime keskiviikkona kertoo U. S (Uusi Suometar). Neiti Alli Trygg oli tullut opistoon vierailemaan. Töiden päätyttyä piti hän esitelmän naisten raittiustöistä Ameriikassa. Miellyttävällä, hertaisella esitystavalla innostutti hän niin kuulijakuntansa, jotta eivät tahtoneet häntä pois päästää puhujalavalta. Vilkkaasti, viehättävästi hän kertoi ja hieman puuttellinen suomen taito vain kuvauksen hauskuutta lisäsi. Illaksi toimitti hän kekkerit opistolaisille. Tanssiksi pistivät, piirihyppyjä hypiskelivät ja välillä lauluja helähyttivät. Hauskaa näky hyvinkin olevan, vaikka ei kalvaljeeria ainoatakaan joukossa ollut. Neiti T. nuorisoa elähyttää osasi. Innostunut naisjoukko hänet lopuksi, eläköön huutojen kaikuessa, tuolilla ilmoille kohotti. Viimeksi veisattiin Maamme-laulu, huudettiin eläköön isänmalle ja niin oli tämä juhlahetki päättynyt. ( Maamme 4.3.1890 ) ...

  Kotkan I apteekin ilmoitus Kotkan Sanomissa 14.5.1898. Apteekki panosti perinteiseen palveluun, eli rohdosten, kemikaalituotteiden ja sairastarpeiden myyntiin. Kesähelteillä Björklundin apteekista sai myös limonaadia. Kotkan Uuden apteekin ilmoitus Eteenpäin -lehdessä 14.2.1907.  Kotkan järjestyksessä toisen apteekin yhteydessä oli myös kemiallinen tutkimuslaitos. Muutettuani Kotkaan ja asioidessani ensimmäisen kerran apteekissa olin kieltämättä päästäni pyörällä, kun  Kotkan I apteekki, joka ei löytänyt valikoimistaan sopivaa lääkettä, ohjasi minut  Keski-Kotkan apteekkiin  tai  Kotkan Uuteen apteekkiin. . Historiasta löytyi tähänkin valaistusta. Apteekit ovat ilmestyneet alueelle tietyssä järjestyksessä. Tosin Kotkan ENSIMMÄINEN apteekki ei aikanaan katsonut hyvällä UUDEN apteekin tuloa kaupunkiin. Kilpailuasetelma oli valmis. Karhulan apteekilla on taas ihan oma historiansa. Vielä 1870-luvun alussa Kotkan kaupungin asukkaat ostivat lää...

Teitä rakennettiin työttömien voimin  (Via-lehti, Destia)