Ruotsi ajautui 1700-luvun alussa kriisiin, kun se menetti Suuressa Pohjan sodassa suurvalta-asemansa. Samalla myös talous osoitti romahduksen merkkejä. Taloutta alettiin säädellä ylellisyysasetuksilla. Koko 1700-luvun ajan pukeutumista rajoitettiin säätyrajojen puitteissa; kohteena oli eritoten naisten pukeutuminen. Sysmä oli 1700-luvulla maaseutualue, jossa koreilua pidettiin rahvaalle sopimattomana eikä rahvas saanut näyttää säätyläiseltä. Vaurastumisen myötä ylellisyys näkyi vähitellen juhlapukeutumisessa; muun muassa kartanonrouvat jakoivat palvelijoilleen käyttämiään vaatteita. Sysmässä silkin, pitsin ja hienojen nauhojen maininnat perukirjoissa näkyivät yleensä vain yksityiskohtina, ei kokonaisina hienoina pukuina. Sysmäläisen torpparin vaimon Eva Jordsdotterin perukirja mainitsee silkkiä sekä useita vaatekappaleita, kuten vuoratun hameen, viitan ja turkiksella vuoratun takin. (Sysmän seurakunnan arkisto. Perukirjat 1805–1835, s. 10: 9.9.1815/Eva Jordr) 19. huhtikuuta 1793 Kunink...
FT, tietokirjailija Tuula Vuolle-Selki